Centrum

Helsinkiin vuonna 1913 valmistunut Hakaniemen Elanto-tavaratalo ja Aleksanterinkatu 9:ään vuonna 1953 avattu Elannon tavaratalo (nyk. kauppakeskus Kluuvi) käyttivät 1970-luvulta alkaen nimeä Elanto-Centrum.[4][5] Kaivopihaan avattiin pieni Centrum-tavaratalo syksyllä 1981[6].

Porvooseen Elanto oli rakentanut tavarataloksi tarkoitetun viisikerroksisen kivitalon Mannerheiminkadun ja Rauhankadun kulmaan jo 1941; sekin sai sittemmin nimekseen Centrum.[7] Lahden Osuuskaupan Centrum-tavaratalo valmistui 1957 Aleksanterinkadun ja Vesijärvenkadun kulmaan.[8] Jyväskylään avattiin Osuusliike Mäki-Matin Centrum joulukuussa 1960 Kauppakatu 32:ssa.[9] Tampereella Osuusliike Voiman Centrum avattiin Hämeenkatu 11:een vuonna 1961.[10] Järvenpää sai Osuuskauppa Perhelän Centrumista ensimmäisen tavaratalonsa vuonna 1962 Helsingintien ja Mannilantien kulmaan.[11] 1960-luvun alussa valmistui Osuusliike Vaasanseudun Centrum-tavaratalo Vaasaan.[12] Karkkilaan saatiin Osuusliike Tuen Centrum-tavaratalo 1965.[13] Kemijärvellä Osuusliike Sallan Centrum-tavaratalona vuodesta 1966 toiminut rakennus Jaakonkadulla purettiin 2010-luvulla uuden S-marketin tieltä.[14][15] Marraskuussa 1966 Vakka-Suomen Osuusliike avasi Uudenkaupungin Centrumin osoitteessa Alinenkatu 19.[16]

Turun Centrum-tavarataloa alettiin rakentaa 1967 Eerikinkadun ja Kristiinankadun kulmaukseen, ja se avattiin 1969.[17] Sitä mainostettiin alkuvaiheessa Suomen toiseksi suurimpana tavaratalona, ja siitä tuli eräänlainen esikuva E-liikkeen tuleville Centrum-tavarataloille, joihin 1960-luvun jälkipuoliskolla alettiin todella panostaa. Eniten uusia Centrumeita avattiin eri puolille maata vuonna 1970.[2]

Hämeenlinnaan saatiin Osuusliike Hämeen Centrum 1969 ja kilpaileva Sokos vasta 1971.[18] Jo 1960-luvulla Centrum-tavaratalo toimi lisäksi ainakin Salossa (Osuusliike Tähkä)[19], Loviisassa (Elanto)[20], Valkeakoskella (Osuusliike Koitto)[21], Mikkelissä (Osuusliike Savonseutu)[22], Raahessa (Raahen Osuuskauppa)[23], Oulussa (Oulun Osuuskauppa)[24] ja Parkanossa (Osuuskauppa Satapohja)[25].

Vuonna 1971 Lohjan Suurlohjankadulle avatun Centrumin katolla oli pysäköintipaikat 60 autolle. Tavaratalon palo maaliskuussa 1976 oli Lohjan historian suurin tulipalo, jota oli sammuttamassa 150 palomiestä.[26][27] Osuusliike Oma-Avun Joensuun Centrum valmistui vuonna 1973 arkkitehti Toivo Korhosen suunnittelemana ja herätti huomiota julkisivumateriaalina käytetyllä muovilla.[28] Hyvinkäälle vuonna 1936 valmistunut Ahjon liiketalo – ensimmäinen Helsingin ulkopuolinen tavaratalo Suomessa – muuttui Centrumiksi vuonna 1973.[29] 1970-luvun alussa avautuivat muun muassa Loimaan (Loimaan Osuusliike)[30], Forssan (Osuusliike Tammi)[31] ja Porin (Osuusliike Sataseutu)[32] Centrumit. Kuusankosken Centrum avattiin 1974 ja suljettiin 1987[33]. Raumalle saatiin Osuusliike Suojan Centrum 1970-luvun puolivälissä[34]. Lamavuonna 1978 Lahden tavaratalo laajeni Suomen suurimmaksi Centrumiksi, pinta-alaltaan 8 200-neliöiseksi, kilpailemaan keskustan asiakkaista Anttilan, Asko-tavaratalon, K-Citymarketin, Eka-marketin ja Sokoksen kanssa[35].

Centrum-tavarataloja toimi lisäksi ainakin Keravalla[36], Kajaanissa[37], Torniossa[38], Saarijärvellä[39], Kemissä ja Pietarsaaressa[40].

Vuoden 1976 huippuluvusta (65 Centrum-myymälää) tavaratalojen määrä alkoi laskea, ja Eka-suurfuusioon 1983 tultaessa niitä oli enää 45. Centrum-tavaratalojen osuus E-osuusliikkeiden myynnistä oli parhaimmillaan 1970-luvun puolivälissä 24 prosenttia, kun kilpailevien Sokosten osuus SOK-osuuskauppojen myynnistä kasvoi 1970-luvun loppuun asti ja oli parhaimmillaan noin kolmannes. Noihin aikoihin alkanut erikoistavarakaupan nousuvaihe Suomessa ei siis juuri hyödyttänyt E-liikettä, joka ajautui monesta muustakin syystä yhä suurempiin kannattavuusongelmiin.[2]