Casa Verdi
Casa Verdi, Casa di Riposo per Musicisti (suom. muusikoiden vanhainkoti), on säveltäjä Giuseppe Verdin innoituksesta rakennettu vanhainkoti, joka sijaitsee Milanossa Michelangelo Buonarroti -aukiolla.
Rakennus valmistui 16. joulukuuta 1899, ja sen suunnitteli arkkitehti Camillo Boito. Tyyliltään rakennus on uusgoottilainen. Se oli aluksi kaksikerroksinen, mutta vuonna 1930 siihen lisättiin kolmas kerros.
Verdin itsensä toiveiden mukaisesti siihen ei sijoitettu asukkaita ennen hänen omaa kuolemaansa, joka tapahtui vuonna 1901. Syynä toiveeseen oli, että kenenkään ei tulisi tuntea olevansa säveltäjälle kiitollisuudenvelassa.
Ensimmäiset asukkaat, viisi miestä ja neljä naista, muuttivat taloon 10. lokakuuta 1902. Nykyisin talossa asuu 65 henkilöä. Heistä 20 on nuoria, jotka opiskelevat musiikkia vanhempien taiteilijoiden johdolla.
Talon sisustuksessa on runsaasti Verdille kuuluneita huonekaluja, esimerkiksi Kairossa vuonna 1871 tapahtuneen Verdin oopperan Aidan esityksen johdosta hänen Egyptin hallitsijalta saamansa huonekalut. Joukossa on myös Érard-piano, jota Arturo Toscanini käytti vuonna 1898.
Talon toiminta rahoitettiin aluksi Verdin tekijänoikeustuloilla, jotka sille oli määrätty toukokuussa 1900. Vuodesta 1962 rahoituksesta ovat vastanneet Italian valtio ja muut tukijat.
Verdi itse ja hänen puolisonsa Giuseppina Strepponi on haudattu talon kappeliin.