Carmen Miranda

Miranda syntyi pienessä Marco de Canavesesin kaupungissa Portugalin pohjoisosassa. Perhe muutti Brasiliaan hänen ollessaan vuoden ikäinen. Hän kävi Saint Teresinhan luostarikoulua. Hänen katolilaiset vanhempansa eivät hyväksyneet ajatusta viihdeurasta, joten hän piti unelmansa salaisuutena vuosikausia. Vapaa-aikanaan hän lauloi usein juhlissa ja festivaaleilla.

Lopulta hän pääsi esiintymään paikalliselle radioasemalle. Hän oli yksi Brasilian ensimmäisistä samban supertähdistä ja näytteli Brasiliassa myös kuudessa elokuvassa. Kymmenen vuoden kuluttua hänet kutsuttiin esiintymään Broadwaylle New Yorkiin. Miranda saapui yhtyeensä (Bando da Lua) kanssa Yhdysvaltoihin 1939, ja hänestä tuli tähti 1940-luvun alussa. Yhdysvaltojen hallitus edisti hänen uraansa osana presidentti Franklin Rooseveltin ”Hyvä naapuri” -politiikkaa. Miranda oli maan parhaiten ansaitseva taiteilija usean vuoden ajan 1940-luvulla, ja vuonna 1945 hän oli parhaiten ansaitseva nainen Yhdysvalloissa.

Miranda teki vuosina 1940–1953 yhteensä 14 Hollywood-elokuvaa. Helsingin olympialaisten tietämillä hän vieraili Suomessakin. Taiteilija Kari Suomalainen ikuisti vierailun piirroksellaan Helsingin Sanomien sivulle.[1]

Mirandan albumeja myytiin yli kymmenen miljoonaa. 1940-luvulla hänen vieraillessaan Brasiliassa häntä arvosteltiin ankarasti amerikkalaiselle kaupallisuudelle antautumisesta sekä vääristyneen Brasilia-kuvan esittämisestä. Hän vastasi laululla ”Disseram Que Eu Voltei Americanizada” (”Sanotaan, että palasin amerikkaistuneena”). Arvostelujen vuoksi hän pysytteli poissa Brasiliasta 14 vuotta.

Miranda oli hyvin pienikokoinen nainen. Hän pyrki kätkemään tämän käyttämällä korkeita korkoja ja valtavan kokoisia hedelmäkasoin tai liioitellun kokoisin yksittäisin hedelmin koristettuja hattuja. Kun muuan toimittaja kysyi Mirandalta, mistä hän hankkii nämä erikoiset hattunsa, hän vastasi tekevänsä ne itse.

Miranda ei ennen 1930-luvun loppua käyttänyt alkoholia eikä tupakoinut. Tuolloin alkaneen alkoholismin lisäksi hän käytti säännöllisesti amfetamiinia, ja samalla hänen sydämensä heikkeni. Hän kuoli sydänkohtaukseen The Jimmy Durante Show’ssa esiintymisen jälkeen. A&E Networkin biografiajaksossa on surullista filmimateriaalia Mirandan esiintymisestä 4. elokuuta. Tanssiohjelman jälkeen Miranda sai tietämättään pienen sydänkohtauksen ja oli kaatumaisillaan. Durante oli hänen vieressään ja auttoi häntä pysymään jaloillaan. Miranda hymyili, heilutti kättään yleisölle ja käveli viimeisen kerran lavan taakse. Hän menehtyi seuraavaan aamuun mennessä 46-vuotiaana. Hänen ruumiinsa lennätettiin pian Brasiliaan, jossa julistettiin maansuru. Hänet haudattiin São João Batistan hautausmaalle Rio de Janeiroon.

• The Voice of the Carnival (1933)
• Hello, Hello, Brazil (1935)
• Students (1935)
• Hello, Hello, Carnival (1936)
• Bananas of the Land (1939)
• Orange of China (1940)
• Tanssi, senorita (1940)
• That Night in Rio (1941)
• Meet the Stars: Hollywood Meets the Navy (1941)
• Week-End in Havana (1941)
• It's All True (1942) (documentti) (ainoastaan ääni) (julkaistu 1993)
• Rosita tanssii ja hymyilee (1942)
• Tutti frutti (1943)
• Four Jills in a Jeep (1944)
• Greenwich Village (1944)
• Something for the Boys (1944)
• Doll Face (1945)
• The All-Star Bond Rally (1945)
• If I'm Lucky (1946)
• Copacabana (1947)
• A Date with Judy (1948)
• Nancy Goes to Rio (1950)
• Scared Stiff (1953)

• 2×2
• Adeus batucada
• Alô... alô?
• Bananas is my business
• Boneca de Piche
• Camisa listada
• Chegou a hora da fogueira
• Como vaes você
• Disseram que eu voltei americanizada
• E o mundo não se acabou
• Eu também
• Fez bobagem
• Maria boa
• Me dá... me dá
• Moleque indigesto
• Na batucada da vida
• O que é que a baiana tem?
• Samba rasgado
• South American Way
• Taí
• Uva de caminhão
• Voltei pro morro

• Carmen Mirandan hauta
• Carmen Miranda