Carl Wasenius

Waseniuksen vanhemmat olivat maanjako-oikeuden sihteeri Nicodemus Wasenius ja Maria Johanna Jahn. Hänen puolisonsa vuodesta 1848 oli Olga Apollonia Emilia Millhausen (k. 1890). Musiikkiarvostelija Karl Fredrik Wasenius oli heidän poikansa.[2] Wasenius opiskeli ensin kellosepäksi, mutta ryhtyi sitten opiskelemaan musiikkia Tukholmassa ja Leipzigissa. Hän toimi 1848−1851 viulunsoittajana ja orkesterinjohtajana Turussa, Porissa ja Helsingissä.[2]

Wasenius toimi sotilaskapellimestarina 1851–1856 ja 1859–1868 sekä musiikinopettajana kouluissa 1855–1885. Samalla hän johti kuoroja ja harrastajaorkestereita. Hän oli keskeinen henkilö Turun musiikkielämässä: hän elvytti Turun Soitannollisen Seuran toiminnan ja oli sen kapellimestari 1868–1872. Hän perusti yhdessä kirkkomuusikko Oscar Pahlmanin kanssa Turun lukkari- ja urkurikoulun, jonka johtaja ja opettaja hän oli 1877–1891.[1]

Wasenius sävelsi musiikkia muun muassa näytelmiin, kantaatin ja kuorolauluja.[3] Hänen sävellyskäsikirjoituksiaan on arkistoituna Kansalliskirjastossa ja Sibelius-museossa.[4] Wasenius julkaisi vuonna 1877 koraalivirsikirjan, jossa on myös kaksi hänen omaa sävellystään, mutta ne eivät ole jääneet käyttöön. Kolmiäänisen laulukirjan hän julkaisi 1884.[5]

• Lappalainen, Seija: / Wasenius, Carl Gustaf (1821–1899). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 1.11.2000. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.