Carl Robert Mannerheim

Carl Robert Mannerheim (1. helmikuuta 1835 Viipuri – 9. lokakuuta 1914 Helsinki) oli suomalainen kreivi, kartanonomistaja ja liike- ja valtiopäivämies. Parhaiten hänet ehkä tunnetaan marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheimin isänä.[1]

Carl Robert Mannerheim

Mannerheimin vanhemmat olivat hovioikeuden presidentti, kreivi Carl Gustaf Mannerheim ja Eva Vilhelmina von Schantz. Hän pääsi ylioppilaaksi Helsingin yksityislyseosta 1853 ja opiskeli sitten Helsingin yliopistossa. Keväällä 1858 Mannerheimin ylioppilasteatterille kirjoittaman poliittisen satiirinäytelmän Ditt och datt esitykset johtivat yliopiston rehtori Gabriel Reinin erottamiseen.

Elämä ja ura

Mannerheim omisti isältään perimänsä Louhisaaren kartanon Askaisissa ja hän oli mukana perustamassa 1870-luvun alussa paperitehdasta ja puuhiomoa Kuusankoskelle. Hän toimi kuuden vuoden ajan 1872–1878 Kuusankoski Osakeyhtiön toimitusjohtajana. Mannerheim teki kuitenkin muun muassa uhkapelivelkojensa takia konkurssin 1879 ja kartano siirtyi 1880 hänen sisarelleen Mimmi (Eva Carolina) Mannerheimille. Carl Robert Mannerheim muutti jo sitä ennen rakastajattarensa Sofia Nordenstamin kanssa pois Suomesta ja vietti sitten taiteilijaelämää Pariisissa. Perheen seitsemän lasta joutuivat sukulaisten huostaan Mannerheimin vaimon kuoltua 1881.

Carl Robert Mannerheim palasi myöhemmin Suomeen toisen vaimonsa kanssa. Vuonna 1887 hän perusti Helsinkiin toimistotarvikkeita myyvän yrityksen, joka aloitti vuonna 1900 kirjoituskoneiden maahantuonnin ja myynnin Suomessa. Mannerheimin yrityksen toimintaa jatkoi sitten 1909 perustettu Oy Systema Ab, josta tuli Suomen johtava kirjoituskoneiden maahantuoja.

Mannerheim oli aatelissäädyssä edustaja valtiopäivillä 1863–1864, 1867, 1877–1878, 1891, 1894, 1897, 1899, 1900, 1904–1905 ja 1905–1906.[1]

Mannerheim osallistui 1900-luvun alun sortovuosina aktivistien toimintaan ja yritti muun muassa saada Venäjän armeijassa palvelleen Carl Gustaf-poikansa luopumaan aikeesta mennä vapaaehtoisena Venäjän-Japanin sotaan.

Carl Robert Mannerheim oli myös kirjailija ja kääntäjä. Hän oli tunnettu liberaali ja esitti ajankohtaan nähden radikaaleja mielipiteitä. Hän sai kamarijunkkarin arvon 1876. Carl Robertin sisko Anna oli naimisissa tutkimusmatkailija Adolf Erik Nordenskiöldin kanssa.

Perhe

Avioliitto Helene von Julinin kanssa

Carl Robert Mannerheim oli naimisissa kaksi kertaa. Hänen ensimmäinen vaimonsa oli vuorineuvos Johan Jakob von Julinin ja Charlotta Johanna Ottiliana o.s. Jägerskiöldin tytär Hedvig Charlotta Helena (Helene) von Julin, (1842–1881). Heidät vihittiin vuonna 1862 ja avioliitto kesti Helene Mannerheimin kuolemaan vuonna 1881 saakka. Tästä avioliitosta oli seitsemän lasta, joiden kanssa Helene Mannerheim eli Louhisaaressa sillä aikaa kun hänen miehensä oleskeli pitkään Ranskassa ja Yhdysvalloissa tehden Suomeen vain lyhyitä vierailuja. Helene Mannerheim kuoli verrattain nuorena, vain 38-vuotiaana. Carl Robert Mannerheim palasi Pariisiin muutama päivä vaimonsa hautajaisten jälkeen ja lapset jäivät Suomeen von Julinin ja Mannerheimin sukujen hoiviin.[2]

Lapset
  • Eva Charlotta Lovisa Sofia (Sophie) (1863–1928). Hän opiskeli sairaanhoitajaksi ja työskenteli ylihoitajana. Sophie Mannerheim oli naimisissa kamariherra Hjalmar Linderin kanssa.
  • Carl Erik Johan (1865–1915), hän työskenteli pankinjohtajana ja avioitui Aina Johanna o.s. Ehrnroothin kanssa
  • Carl Gustaf Emil (1867–1951), Suomen marsalkka. Hänen puolisonsa oli Anastasie o.s. Arapova
  • Carl Fridolf Johan (1868–1934) oli kartanonomistaja, hänen puolisonsa oli Sofia Palaemona o.s. Treschov
  • Eva Hedvig Wilhelmina Johanna (1879–1957) oli kirjataiteilija ja kirjailija. Hän avioitui kreivi Louis Sparren kanssa, joka oli taidemaalari
  • Nanny Albertina Anna Helena (Annicka) (1872–1886)
  • Carl August Ludvig (1873–1910), siviili-insinööri, hänen puolisonsa oli Elisabet Nemmie Carolina o.s. Nordenfelt

[2]

Avioliitto Sofia Nordenstamin kanssa

Toisen avioliittonsa Carl Robert Mannerheim solmi Pariisissa vuonna 1883, puoliso oli hovineiti, vapaaherratar Sofia Nordenstam (1849–1914). Sofia Nordenstamin isä oli senaattori ja kenraali, vapaaherra Johan Mauritz Nordenstam ja äiti Olga o.s. Panova. Toisesta avioliitosta syntyi yksi lapsi. Perhe muutti takaisin Suomeen vuonna 1887.[2]

Lapsi
  • Olga Sofia Margareta (Kissie) (1882–1941). Margateta Mannerheim avioitui Michael Gripenbergin kanssa, joka oli everstiluutnatti ja kartanonomistaja. Michael Gripenbergistä tuli Oy Systema Ab:n johtaja Carl Robert Mannerheimin jälkeen[2]

Sofie Mannerheim kuoli kesällä 1914 ja Carl Robert Mannerheim saman vuoden lokakuussa.[2]

Teoksia

Katso myös

Lähteet

Viitteet
  1. Biografiasampo: Carl Robert Mannerheim Viitattu 11.4.2021.
  2. Sainio, Venla: / Mannerheim, Carl Robert (1835–1914) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 6.6.2013. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 27.3.2016.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.