Carl Peters

Carl Peters (27. syyskuuta 1856 – 10. syyskuuta 1918) oli saksalainen seikkailija, joka perusti saksalaisen siirtomaayhdistyksen. Sen pohjalta rakennettiin Itä-Afrikkaan Saksan siirtomaa Saksan Itä-Afrikka.

Carl Peters

Peters oli luterilaisen kirkonmiehen poika Neuhausista. Hän opiskeli Göttingenissä, Tübingenissä ja Berliinissä ja työskenteli Englannissa, jossa tutustui brittiläisen imperialismin käytäntöihin. Palattuaan Saksaan hän perusti kolonialistisen yhdistyksen Gesellschaft für Deutsche Kolonisation. Syksyllä 1884 hän matkusti kumppaneineen Itä-Afrikkaan ja solmi yhdistyksen nimissä sopimuksia alueen päälliköiden kanssa. Hän perusti 1885 Saksan Itä-Afrikan komppanian (Deutsch-Ostafrikanische Gesellschaft).

Bismarckin johtama Saksan hallitus kieltäytyi aluksi tukemasta Petersiä, joka kiristi kansleria ilmoittamalla myyvänsä alueen Belgian Leopold II:lle, joka oli halukas hankkimaan lisämaita Kongon vapaavaltionsa lisäksi, jonka jälkeen Bismarck myöntyi.

Peters solmi 1888 sopimuksen Sansibarin sulttaanin kanssa mannermaan rannikon vuokraamisesta ja 1890 sopimuksen Ugandan kuninkaan kanssa. Uganda jäi kuitenkin Saksan ja Britannian sopimuksessa briteille.

Peters julkaisi 1891 kokemuksistaan kirjan Die deutsche Emin Pasha Expedition. Hänelle annettiin samana vuonna Kilimanjaron piirin komissaarin asema. Petersin brutaalit toimintatavat johtivat kuitenkin takaisinkutsuun ja 1897 hän menetti asemansa ja etunsa. Parlamentin sosiaalidemokraatit ja katolilaiset pitivät Petersiä teurastajana ja kansallisena häpeänä ja hän sai lisänimen Hänge-Peters (Hirttäjä-Peters). Afrikassa häntä nimitettiin nimellä Mkono-wa-damu, mies jolla on veriset kädet.[1]

Peters vältti kuitenkin lopullisen tuomion pakenemalla Lontooseen, jossa hyödynsi Rhodesiaa ja Portugalin Itä-Afrikkaa. Hän löysi 1899 tutkimusmatkallaan muinaisten kaupunkien raunioita ja hylättyjä kultakaivoksia.

Kolonialismia kannattavissa piireissä Peters oli kuitenkin sankari ja Vilhelm II palkitsi hänet keisarillisen komissaarin arvonimellä ja eläkkeellä. Adolf Hitler rehabilitoi Petersin 20 vuotta hänen kuolemansa jälkeen.