Carl Milles
Carl Milles (oik. Wilhelm Carl Emil Andersson, 23. kesäkuuta 1875 Lagga, Ruotsi – 19. syyskuuta 1955 Lidingö, Ruotsi) oli ruotsalais-yhdysvaltalainen kuvanveistäjä. Hänet tunnetaan erityisesti suurista suihkulähdeveistoksistaan.[1]
Milles opiskeli ja työskenteli Pariisissa 1897–1904, missä hän tutustui myös tulevaan vaimoonsa Olga Granneriin[2]. Hän voitti Sten Sturen kunniaksi järjestetyn veistoskilpailun Uppsalassa (1925). Varhaisissa töissään Milles sai vaikutteita ranskalaiselta romantikolta Auguste Rodinilta. Milles asui 1904–1906 Münchenissä, jossa hän sai vaikutteita erityisesti arkaaisesta kreikkalaisesta veistostaiteesta sekä keskiaikaisesta taiteesta Adolf von Hildebrandin vaikutuksen alaisena.[1]
Millesin tunnetuimmat suihkulähdeveistokset yhdistelevät tilavaa suunnittelua, vesiefektejä ja mielikuvituksellisia taruhahmoja. Hänen ensimmäinen suihkulähteensä Europa (1926) sijaitsee Halmstadissa. Muita tärkeitä töitä ovat Orpheus Fountain Tukholmassa (1936) sekä Meeting of the Waters St. Louisissa Missourissa (1940).[1]
Milles työskenteli vuodesta 1929 lähtien Yhdysvalloissa[3], jossa hänestä tuli Cranbrookin taideakatemian johtaja Bloomfield Hillsissa Michiganissa vuonna 1931. Hän otti Yhdysvaltojen kansalaisuuden 1945. Millesin töitä on koottu Cranbrookiin sekä Millesgårdeniin Lidingöhön, joka toimii museona. Hänen työnsä Fountain of the Muses tai Aganippe Mountain (1955) sijoitettiin Metropolitan Museum of Artiin vähän hänen kuolemansa jälkeen. Se siirrettiin Brookgreen Gardensiin Etelä-Carolinaan vuonna 1982.[1]
Carl Millesin veistosten ja piirustusten näyttely järjestettiin Gallen-Kallelan museossa Espoossa vuonna 1990.[4]
Lähteet
- Carl Milles (Swedish sculptor) Encyclopædia Britannica Online. 2009. Encyclopædia Britannica. Viitattu 10.11.2009. (englanniksi)
- Tuisku, Teija: Vettä, vehreyttä ja veistoksia. Kotipuutarha, 2/2012, s. 79.
- Weilin + Göösin tietosanakirja 3, Kle–Net, s. 1223. Espoo: Weilin + Göös, 1993. ISBN 951-35-5069-9.
- Carl Milles: muodon mestari (näyttelyjulkaisu) Kirjava. 1989. Gallen-Kallelan museo. Viitattu 15.3.2015.