Carl Georg Starbäck
Carl Georg Starbäck (18. heinäkuuta 1828 Falun, Ruotsi – 8. lokakuuta 1885 Uppsala, Ruotsi) oli ruotsalainen historioitsija ja kaunokirjailija.[1]
| Carl Georg Starbäck | |
|---|---|
 Carl Georg Starbäck noin vuonna 1870. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 18. heinäkuuta 1828 Falun, Ruotsi |
| Kuollut | 8. lokakuuta 1885 (57 vuotta) Uppsala, Ruotsi |
| Kansalaisuus | ruotsalainen |
| Ammatti | historioitsija, kirjailija |
| Kirjailija | |
| Salanimi | G. T. ja Gamla Tralln |
| Äidinkieli | ruotsi |
| Tuotannon kieli | ruotsi |
| Aiheet | historia |
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Elämäkerta
Starbäck kävi koulua Klara skolassa ja jatkoi lukiossa Tukholmassa, jossa hän yhdessä tovereidensa kanssa liittyi lukiolaisseura "Concordiaan". Hän pääsi ylioppilaaksi 1849 Uppsalassa.[1]
Starbäckin poika oli kasvitieteilijä, valtiopäiväedustaja Karl Starbäck.[1]
Opetustyö
Starbäck valmistui filosofian maisteriksi 1854 tutkielmalla Vasaätten under unionstiden, ja samana vuonna hän sai opettajansijaisuuden (kollega) Västeråsista. Opettajan viran hän sai 1855 Norrköpingistä uudesta yksityiskoulusta Norrköpings lyceumista, ja 1858 hänestä tuli Daniel Anton Sundénin rinnalle koulun johtaja. Hän toimi tehtävissä vuoteen 1862, vaikka hänen aikaansa vei vuosina 1861–1865 yhä enemmän toimittajan työ kuvitetussa viikkolehdessä Svenska arbetaren ja vastuu kirjapainosta.[1][2]
Starbäck aikoi luopua opettajantyöstä voidakseen keskittyä kirjallisiin töihin, mutta sen jälkeen kun hänet syksyllä 1862 oli nimitetty kansakouluntarkastajaksi Tukholmaan, hän sai 1864 historian ja ruotsin kielen lehtoraatin Norrköpingin ylemmästä alkeiskoulusta. Hän sai halvauskohtauksen, joka jätti jälkeensä oikean käden halvaantumisen ja puhevaikeuksia, ja hän joutui jo 1872 anomaan virkavapautta. Vuonna 1875 hän jäi eläkkeelle.[1]
Kirjailija
Starbäck levitti etenkin Ruotsin historiaa käsittelevillä kertomuksillaan historiantuntemusta kansan keskuuteen.[1]
Starbäck oli Ruotsin tuotteliaimpia ja suosituimpia kirjailijoita sekä historiankirjoillaan että historiallis-romanttisilla kuvauksillaan. Merkittävin hänen yleistajuisista teoksistaan on Berättelser ur svenska historien, josta hän ehti vuosina 1860–1875 kirjoittaa yksitoista osaa ja alun kahdettatoista.[1]
Starbäck kirjoitti menestyksellisesti historiallisia romaaneja Walter Scottin ja Bernhard Severin Ingemannin jalanjäljissä ja laati kiehtovia kuvauksia Ruotsin historian henkilöistä Engelbrekt Engelbrektssonista ja Nils Bonpoika Sturesta. Suurista painoksista ja laajasta lukijakunnasta huolimatta akateeminen maailma suhtautui välinpitämättömästi hänen kaunokirjalliseen tuotantoonsa.[1][2]
Starbäck työskenteli myös useissa lehdissä, muun muassa Svenska Familj-Journalen ja Svenska arbetaren.[1]
Suomennetut teokset
- Akseli Oxenstjernan opettaja: historiallinen kertomus, suom. Einar Sandelin. Jyväskylä: Jyväskylän kirjapaino, 1892
- Engelbrekt Engelbrektinpoika: historiallinen romaani. Edellinen osa, Jyväskylä: Rosenberg, 1897
- Engelbrekt Engelbrektinpoika: historiallinen romaani. 2, Jyväskylä: Rosenberg, 1897–1898
- Engelbrekt Engelbrektinpoika: historiallinen romaani, WSOY, 1928
- Engelbrekt Engelbrektinpoika: historiallinen romaani, suom. K. A. Petrelius; korjannut ja lyhentänyt Kalle Salo. Porvoo; WSOY, 1954. (Jousi-sarja; 3)
- Eversti Stålhammar: kuvauksia Ruotsin suuruuden ajoilta, suomentanut Juho Ahava. Otava, 1909. (Otavan helppohintainen kirjasto150)
- Henkisotilaan kertomuksia Kustaa Adolfin historian tapauksista. Edellinen nide, suomentanut Juho Ahava. Otava, 1909. (Otavan helppohintainen kirjasto159)
- Henkisotilaan kertomuksia Kustaa Adolfin historian tapauksista. Jälkimäinen nide, suomentanut Juho Ahava. Otava, 1909. (Otavan helppohintainen kirjasto160)
- Historiallisia romaaneja keskiajalta. kaksiosainen historiallinen romaani 1, Edellinen osa, Engelbrekt Engelbrektinpoika, suom. K. A. Petrelius. WSOY, 1898
- Historiallisia romaaneja keskiajalta. kaksiosainen historiallinen romaani 1, Jälkimmäinen osa, Engelbrekt Engelbrektinpoika, suom. K. A. Petrelius, WSOY, 1898–1899
- Historiallisia romaaneja keskiajalta: Niilo Bonpoika Sture: kolmijaksoinen historiallinen romaani. 2–3, 1 jakso, Kultainen kaulaketju: kolmiosainen historiallinen kertomus Kaarlo Knuutinpojan (Bonden), Eerik Puken, Krister Niilonpojan ja Kristoffer-kuninkaan välisestä taistelusta, suom. Uuno Kahma. WSOY, 1899
- Historiallisia romaaneja Keskiajalta: Niilo Bonpoika Sture: kolmiosainen historiallinen romaani. 1. osa, Kultainen kaulaketju. WSOY, 1929 (2. korjattu painos)
- Historiallisia romaaneja keskiajalta: Niilo Bonpoika Sture: kolmijaksoinen historiallinen romaani. 2–3, 2 jakso, Kuninkaankruunu: kolmiosainen historiallinen kertomus kuninkaista Kaarlo VIII ja Kristian I sekä arkkipiispa Jöns Pentinpoika Oxenstjernasta, suom. Jaakko Laurila. WSOY, 1899
- Niilo Bonpoika Sture: kolmiosainen historiallinen romaani. 2, Kuninkaan kruunu, WSOY, 1930 (2. korjattu painos)
- Historiallisia romaaneja keskiajalta: Niilo Bonpoika Sture: kolmijaksoinen historiallinen romaani. 3 jakso, Testamentti: kolmiosainen historiallinen kertomus Kaarlo VIII ja arkkipiispa Jönsin sekä muiden unioonin ruotsalaisten ystävien välisistä taisteluista, suom. Uuno Kahma. WSOY, 1900
- Niilo Bonpoika Sture: kolmiosainen historiallinen romaani. 3, Testamentti, WSOY, 1930 (2. korjattu painos)
- Mestari Olavin häät: romanttinen kertomus Kustaa Waasan ensimäisiltä hallitusvuosilta, suomentanut Juho Ahava. Otava, 1908. (Otavan helppohintainen kirjasto 146)
- Ritari Siniparta: neliseikkailuinen satunäytelmä, suomentanut Juho Ahava. Kuopio: U.W. Telén & C:o, 1909 (Lasten näytelmiä 2)
- Ur svenska historien = Ruotsin historiasta. Luleå: Tornedalica, 1982 (Tornedalica, ISSN 0495-090X; nr 35)
Lähteet
- Starbäck 2. Karl Georg S. Nordisk familjeboks 1915
- C. Georg Starbäck Svenskt biografiskt lexikon (ruotsiksi)
Aiheesta muualla
- C. Georg Starbäckin teosten suomennoksia Projekt Runebergissä
- C. Georg Starbäckin teoksia Project Gutenbergissä