Carl Friedrich August Meisner
Carl Friedrich August Meisner (6. tammikuuta 1765 Ilfeld, Hannover – 12. helmikuuta 1825 Bern) oli saksalainen lintutieteilijä.
Meisnerin isä oli Karl Friedrich Meisner, Ilfeldin keisarillisen pedagogin johtaja. Meisner avioitui ensimmäisen kerran 1799 Rosina Elisabetha von Steigerin kanssa, toistamiseen 1805 Margaritha Fueterin kanssa. Meisner opiskeli luonnonhistoriaa ja filologiaa Göttingenissä 1782–1784. Vuosina 1786–1792 hän toimi kotiopettajana ja opettajana Bremenissä. 1799–1824 hän oli berniläisen yksityiskoulun johtaja. 1805 alkaen hän toimi luonnontutkimuksen ja maantieteen professorina Bernin akatemiassa.
1804 hän julkaisi linnustoselvityksen Systematisches Verzeichniss der Vögel der Schweiz. 1815 hän julkaisi yhdessä Heinrich Rudolph Schinzin (1777–1861) kanssa kirjan Sveitsin linnuista Die Vögel der Schweiz.
Meisner tutki myös kasveja ja nimesi Gunnera-suvun Gunneruksen kunniaksi. Linnuista Meisner nimesi ainakin kivikkopyyn (Alectoris graeca).[1]
Teoksia
- Systematisches Verzeichniss der Vögel der Schweiz (1804)
- Die Vögel der Schweiz (1815, yhdessä Schinzin kanssa)
- Lehrbuch der Naturgeschichte (1806)
- Museum der Naturgeschichte Helvetiens (1820)
- Kleine Reisen in der Schweiz (1820–1825).