Carl Frankenhaeuser

Carl Constantin Frankenhaeuser (10. syyskuuta 1878 Viipuri – 5. helmikuuta 1962 Porvoo) oli suomalainen arkkitehti ja tilanomistaja.[1][2][3][4]

Carl Frankenhaeuserin vanhemmat olivat varatuomari, Rannan kihlakunnan henkikirjoittaja Karl Frankenhaeuser (1841–1880) ja Therèse (Thella) Augusta Wahl. Hän pääsi ylioppilaaksi 1897 (Nya svenska läroverket i Helsingfors) ja valmistui arkkitehdiksi Polyteknillisestä opistosta 1902.[1][2][5]

Frankenhaeuser oli 1900-luvun alussa mukana aktivistien toiminnassa ja hän oli yksi Voimaliiton perustajajäsenistä.[6] Frankenhaeuser oli Muinaistieteellisen komission ja valtion historiallisen museon arkkitehtinä 1905–1911. Hän omisti vuodesta 1911 lähtien Kulloon kartanon ja Lövstan kartanon Porvoon maalaiskunnassa.[1][2]

Frankenhaeuser oli Porvoon maalaiskunnan kunnanvaltuuston jäsenenä vuodesta 1912 ja hän toimi valtuuston varapuheenjohtajana 1918–1921 sekä puheenjohtajana vuodesta 1922. Hän oli Porvoon maalaiskunnan suojeluskunnan esikunnan sekä Uudenmaan ja Hämeen läänin maanviljelysseuran johtokunnan ja hallintoneuvoston jäsenenä. Frankenhaeuser oli kotiteollisuuden edistäjä ja hän kuului Kotiteollisuus Oy Pirtin johtokuntaan. Vuonna 1912 perustettu yhtiö hoiti kotiteollisuustuotteiden kehittämistä ja myyntiä. 1900-luvun alussa Frankenhaeuser oli yhdessä äitinsä Thella Frankenhaeuserin kanssa elvyttämässä Rauman pitsinnypläysperinnettä.[1][3][7][8][9]

Carl Frankenhaeuser oli naimisissa vuodesta 1909 kauppaneuvos Hemming Åströmin tyttären, lastentarhanopettaja Hanna Åströmin (1879–1947) kanssa.[1][2] Hanna Åström perusti Ouluun 1901 Ainolan lastentarhan. Heidän lapsiaan olivat agronomi Hemming Frankenhaeuser (1910 - 1986), kääntäjä Cilla Johnson (1911–2002), ylilääkäri ja kirurgi Carl-Erik Frankenhaeuser (1913-1999) sekä neurofysiologian professori Bernhard Frankenhaeuser (1915–1994).