Carl Fr. Junnelius

Junnelius kirjoitti ylioppilaaksi Oulun ruotsalaisesta lyseosta 1848. Oltuaan liikealalla Oulussa hän siirtyi 1855 Turkuun kirjanpitäjäksi Carl Magnus Dahlströmin liikkeeseen.[1][2]

Oppivuosien jälkeen hän perusti vuonna 1870 tehdas- ja siirtomaatavaroiden liikkeen Turkuun Linnankatu 10:een.[1][2] Hän osti vuonna 1888 yhdessä kunnallisneuvos G. A. Petreliuksen kanssa Ab. John Barker & Co:n puuvillakehräämön.[3] Hän oli vuonna 1874 myös Turun Kaakelitehdas Oy:n osakas[1][2]. Junnelius omisti osan tynnyri- ja voiastiatehdasta nimeltä Mekaniska tunnbinderiet.[4] Hän oli useiden yritysten johtokunnan jäsen.[1][2][5], muun muassa hevosraitiotieliikenteen aloittaneessa yhtiössä Spårvägsaktiebolag i Åbo – Ratatieosakeyhtiö Turussa [6] Junnelius oli osakkaana Turun Kaakelitehtaassa, jossa hän toimi johtajana vuonna 1885.[7]

Junnelius oli Turun kaupunginvaltuutettuna vuonna 1881.[1][2][8]

Junnelius rakennutti 1889 Maarian Latokarin luodolle Turun ensimmäisen rautaisen paloöljysäiliön.[1][9] ja vuonna 1900 hän rakennutti Turun Linnankatu 8:aan saksalaisen arkkitehdin Willy Oestin piirustusten mukaisen, jugendtyylisen kolmikerroksisen kivitalon, jonka julkisivutiilet tuotiin Ruotsista.[10] Talo purettiin vuonna 1961 Turun taudin aikana.[11]

Junneliuksen puoliso oli Bertha o.s. Kumlin ja heillä oli kuusi lasta.

Junnelius antoi huomattavia lahjoituksia eri tahoille.[12] Hän lahjoitti muun muassa Barkerin tehtaan työväestön avustuskassaan sekä vastaperustetun Turun urheilupuiston rakentamiseen.[13]

• Turun raitiotiet