Carl David Anderson

Carl David Anderson (3. syyskuuta 1905 – 11. tammikuuta 1991)[1] oli yhdysvaltalainen fyysikko, joka todisti positronin olemassaolon vahvistaen siten Paul Diracin teorian. Hän sai löydöstä Nobelin fysiikanpalkinnon vuonna 1936. Palkinto oli jaettu kosmisen säteilyn alkuperän osoittaneen Victor F. Hessin kanssa.[2]

Carl David Anderson
Carl David Anderson (1937)
Carl David Anderson (1937)
Henkilötiedot
Syntynyt3. syyskuuta 1905
New York, yhdysvallat
Kuollut11. tammikuuta 1991 (85 vuotta)
Los Angeles, Yhdysvallat
Kansalaisuus Yhdysvallat Yhdysvaltalainen
Koulutus ja ura
Tutkinnot California Institute of Technology
Väitöstyön ohjaaja William B. Smythe ja Robert Andrews Millikan
Instituutti California Institute of Technology
Oppilaat Donald Arthur Glaser
Tutkimusalue Fysiikka
Palkinnot Nobel-palkinto Nobelin fysiikanpalkinto (1936)

Andersonin vanhemmat olivat ruotsalaista alkuperää, mutta Anderson syntyi New Yorkissa ja asui suurimman osan elämästään Yhdysvalloissa. Hän opiskeli fysiikkaa ja tekniikkaa Caltechissä suorittaen maisterintutkinnon 1927 ja tohtorintutkinnon 1930. Tohtorinväitöskirjassaan hän tutki röntgensäteilyllä tuotettujen fotoelektronien avaruudellista jakaumaa.[3]

Vuonna 1930 Anderson aloitti myös kosmisen säteilyn tutkimisen sumukammiokokeilla professori Robert A. Millikanin kanssa. Tämä johti positronin löytämiseen 1932, mistä Andersonille myönnettiin Nobelin palkinto. Vuonna 1937 Anderson ja hänen jatko-opiskelijansa Seth Neddermeyer löysivät myonin lähes yhtäaikaisesti Harvardin yliopiston J.C. Streetin ja E.C. Stevensonin kanssa. Aluksi he luulivat hiukkasta pioniksi, jonka Hideki Yukawa oli ennustanut teoriassaan vahvasta vuorovaikutuksesta vuonna 1935. Pionin löysi kuitenkin vasta kymmenisen vuotta myöhemmin Cecil Powell tutkimusryhmänsä kanssa.[1]

Anderson meni naimisiin 1946 Lorraine Bergmanin kanssa ja he saivat kaksi poikaa.[3]

Merkittäviä julkaisuja
  • C.D. Anderson: The Positive Electron. Phys. Rev., 1933, nro 43, s. 491. (englanniksi)
  • Carl D. Anderson ja Seth H. Neddermeyer: Cloud Chamber Observations of Cosmic Rays at 4300 Meters Elevation and Near Sea-Level. Phys. Rev., 1936, nro 50, s. 263–271. (englanniksi)
  • Seth H. Neddermeyer ja Carl D. Anderson: Note on the Nature of Cosmic-Ray Particles. Phys. Rev., 1937, nro 51, s. 884–886. (englanniksi)

Lähteet
  1. Carl David Anderson Encyclopedia Britannica
  2. The Nobel Prize in Physics 1936 Nobelprize.org. Viitattu 12.7.2012. (englanniksi)
  3. Nobel Lectures, Physics 1922–1941 Amsterdam, 1965. The Nobel Foundation. Viitattu 6.4.2007. (englanniksi)

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.