Carl Alfred Carlström

Carl Alfred Carlström (12. joulukuuta 1851 Kristiinankaupunki – 26. elokuuta 1910 Kristiinankaupunki) oli suomalainen Kristiinankaupungissa asunut kauppaneuvos (1898), laivanvarustaja, kauppias ja moninkertainen valtiopäivämies.[1][2]

Alfred Carlströmin vanhemmat olivat kauppaneuvos, Saksan konsuli Carl Emil Carlström (1818–1889) ja Maria Carolina Häll (1819–1887). Hän oli naimisissa Agnes Wendelinin (1853–1913) kanssa jonka isä oli kristiinankaupunkilainen kauppaneuvos Otto Samuel Wendelin (1824–1888).[2]

Carlströmin isä Carl Emil Carlström oli tullut Kristiinankaupunkiin Hämeenlinnan lähistöltä ja hän palveli puotipoikana kunnes perusti oman kauppaliikkeen vuonna 1843. Liike kasvoi ajan myötä merkittäväksi ja Carlström sai liikkeen johtoonsa isänsä kuoltua 1889.[3][4] Carlström toimi myös vuodesta 1879 Vaasan Osakepankin Kristiinankaupungin haarakonttorin johtajana. Carlström oli Kristiinankaupungin kaupunginvaltuuston jäsenenä yli 20 vuotta ja oli porvarissäädyssä Kristiinankaupungin edustaja valtiopäivillä 1888, 1891, 1894, 1897, 1899, 1900, 1904–1905 ja 1905–1906. Valtiopäivillä hän ajoi erityisesti rautatien saamista Kristiinankaupunkiin, joka toteutui kaksihaaraisena Suupohjan ratana vuonna 1913.[4][5]

Carlström teki itsemurhan elokuun lopulla 1910. Hänen tuontiliikkeensä oli joutunut vararikon partaalle liikkeen prokuristin ja osakkaan Emil Axelinin tekemien vekseliväärennysten ja petosten takia. Axelin oli myynyt väärentämänsä vekselit Vaasan Osakepankille joka kärsi tässä yhteydessä huomattavat tappiot. Pari päivää myöhemmin myös Carlströmin tuontiliikkeen palveluksessa yli 30 vuotta ollut pääkirjanpitäjä Wilhelm Martens teki itsemurhan. Carlström ja Martens eivät olleet sekaantuneet prokuristin väärennöksiin. [6][3]

Carlström rakennutti vuonna 1896 noin viisi kilometriä Kristiinankaupungista pohjoiseen sijaitsevan Suurjärven rannalle Carlsro-nimisen kertaustyylejä edustavan huvilan. Carlströmin kuoltua huvila myytiin irtaimistoineen ja se toimi vuosina 1922–1945 kesähotellina. Huvilasta tehtiin museo vuonna 1960 ja nykyisin huvilaa hoitaa Kristiinankaupungin museotoimi.[7] Carlströmin perheen entinen kaupunkiasunto ja konttori Kristiinankaupungin Itäinen pitkäkatu 45:ssä on nykyisin Brahegården r.y:n omistuksessa ja siellä järjestetään erilaisia tilaisuuksia. [8]