Harjakalat
Harjakalat (Caristiidae) on ahvenkaloihin kuuluva kalaheimo. Heimon lajit elävät lämpimissä valtamerissä.
Harjakalat | |
---|---|
Caristius macropus |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Luokka: | Viuhkaeväiset Actinopterygii |
Lahko: | Ahvenkalat Perciformes |
Alalahko: | Percoidei |
Heimo: |
Harjakalat Caristiidae Gill & Smith, 1905 |
Suvut | |
|
|
Katso myös | |
Lajit ja anatomia
Harjakaloihin kuuluu 2 sukua ja noin 5 lajia, esimerkiksi harjakala (Platyberyx/Caristius opalescens). Lajit kasvavat suurimmillaan 25–60 cm:n pituisiksi. Ne ovat ruumiinrakenteeltaan litteitä ja korkearuumisia, ja otsaprofiili on jyrkkä. Selkäevä harjakaloilla on pitkä ja hyvin korkea ja myös rintaevät ovat pitkät. Kalojen suuret silmät ovat sopeutuma syvällä elämiseen. Väriltään harjakalat ovat tyypillisesti ruskeita ja evät ovat mustat.[1][2][3][4]
Levinneisyys ja elintavat
Harjakaloja tavataan kaikista lauhkeista ja lämpimistä valtameristä lukuun ottamatta Tyynenmeren koillisosia. Tyypillisesti ne elävät melko syvissä vesissä 100–2 000 metrin syvyydessä merenpinnasta. Harjakalalajit liikkuvat usein uimapolyyppien lahkon (Siphonophora) lajien seurassa ja uimapolyypit ovat myös niiden ravintoa. Lisäksi harjakalat voivat syödä myös pieniä kaloja ja eläinplanktonia.[1][2][3][4]
Lähteet
- Family Caristiidae (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). Viitattu 8.10.2011. (englanniksi)
- Joseph S. Nelson: Fishes of the world, s. 365. John Wiley and Sons, 2006. ISBN 978-0-471-25031-9. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 08.10.2011). (englanniksi)
- J.D. McEachran: Family Caristiidae (PDF) FAO. Viitattu 08.10.2011. (englanniksi)
- J.R. Paxton: Family Caristiidae (PDF) FAO. Viitattu 08.10.2011. (englanniksi)[vanhentunut linkki]