Carin Göring

Carin Axeline Hulda Göring (synt. Fock, myöh. von Kantzow; 21. lokakuuta 1888 Tukholma, Ruotsi – 17. lokakuuta 1931 Tukholma, Ruotsi)[1][2][3] oli natsijohtaja Hermann Göringin ruotsalaissyntyinen ensimmäinen vaimo.

Sisarukset Carin (oikealla) ja Lily Fock yhteiskuvassa 1910-luvulla.

Elämänvaiheet

Carin Göringin vanhemmat olivat ruotsalainen eversti ja vapaaherra Carl Alexander Fock sekä irlantilaissyntyinen Huldine Beamish. Hän nai vuonna 1910 ruotsalaisen kapteenin, vapaaherra Nils von Kantzowin, ja heille syntyi vuonna 1912 yksi poika, Thomas. Carinin sisko Mary oli naimisissa kreivi Eric von Rosenin kanssa.[2][4] Carin tutustui vuonna 1920 Ruotsissa siviililentäjänä työskennelleeseen saksalaiseen lentäjä-ässäveteraani Hermann Göringiin ja he rakastuivat. Vuonna 1923 Carin otti eron miehestään ja meni naimisiin Göringin kanssa, minkä jälkeen he asettuivat Saksaan. He asuivat vuoden 1923 oluttupavallankaappauksen jälkeen neljä vuotta maanpaossa eri puolilla Eurooppaa Göringistä annetun pidätysmääräyksen vuoksi. Göringin noustua yhdeksi kansallissosialistisen puolueen johtajista Carinia alettiin kutsua ”kansallissosialismin maskotiksi”. Hän kärsi sydämen vajaatoiminnasta ja kuoli sydäninfarktiin Ruotsissa lokakuussa 1931 päivää äitinsä hautajaisiin osallistumisen jälkeen.[4][1] Carin ja Hermann eivät saaneet yhteisiä lapsia.

Hauta ja jäännökset
Adolf Hitler ja Hermann Göring Carinin uudelleenhautajaisissa Carinhallissa 19. kesäkuuta 1934.

Carin Göring haudattiin alun perin perhehautaan Lovönin saarelle Ekerön kuntaan lähelle Tukholmaa. Noustuaan yhdeksi Saksan mahtavimmista miehistä Hermann Göring rakennutti Berliinin lähelle Carinin mukaan nimetyn Carinhall-nimisen kartanon ja siirrätti tämän haudan sinne vuonna 1934. Muun muassa Adolf Hitler osallistui uudelleenhautajaisiin Carinhallissa. Carinille rakennettiin hautamausoleumi, jossa hänen alkuperäinen puuarkkunsa oli sisäkkäisissä sinkki- ja peltiarkuissa. Kartano tuhottiin Göringin omasta määräyksestä toisen maailmansodan lopussa vuonna 1945.[1]

Vuonna 1951 Carinhallin alueelta kaivettiin ylös Carin Göringiksi oletetut jäännökset, jotka tuhkattiin Berliinin ruotsalaisessa kirkossa ja haudattiin perhehautaan Lovöhön. Vuonna 1991 metallinetsijät löysivät Carinhallin läheltä toisen, sinkkiarkkuun haudatun naisen luurangon, joka myös toimitettiin Ruotsiin.[1] Tätä luurankoa tutkittiin vuosina 2009–2012 Uppsalan yliopiston Rudbeck-laboratoriossa. Luista otetut DNA-näytteet tukivat 99,5 prosentin varmuudella oletusta, että kyseessä on Carin Göring.[4][1] Hänet haudattiin uudelleen alkuperäiseen hautapaikkaansa Lovöhön. Vuonna 1951 virheellisesti Carinina tuhkatun vainajan henkilöllisyys on jäänyt arvoitukseksi.[4]

Lähteet
  1. Lyle Konigsberg: An Analysis of the Alleged Skeletal Remains of Carin Göring (englanniksi) PubMed Central. Viitattu 9.7.2019.
  2. Sveriges Ridderskaps och Adels Kalender (1922), s. 356 ja 569 Runeberg.org. Viitattu 9.7.2019.
  3. Carin Göring (englanniksi) Findagrave.com. Viitattu 9.7.2019.
  4. Svenska Carin övergav allt – för kärleken till Göring (ruotsiksi) Expressen 24.12.2018. Viitattu 9.7.2019.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.