Maakiitäjäiset

Maakiitäjäiset (Carabidae) on kovakuoriaisiin (Coleoptera), petokuoriaisten (Adephaga) alalahkoon kuuluva heimo.

Maakiitäjäiset
Monipistekiitäjäinen Blethisa multipunctata
Tieteellinen luokittelu
Domeeni:	Aitotumaiset Eucarya
Kunta:	Eläinkunta Animalia
Pääjakso:	Niveljalkaiset Arthropoda
Luokka:	Hyönteiset Insecta
Lahko:	Kovakuoriaiset Coleoptera
Alalahko:	Petokuoriaiset Adephaga
Yläheimo:	Caraboidea
Heimo:	Maakiitäjäiset Carabidae Latreille, 1810
Alaheimot
Maakiitäjäiset Carabinae Hietakiitäjäiset Cicindelinae Cicindinae Elaphrinae Gehringiinae Hiletinae Loricerinae Migadopinae Nebriinae Nototylinae Omophroninae Paussinae Promecognathinae Scaritinae Siagoninae Carabidae Conjunctae -kladi: Apotominae Brachininae Broscinae Harpalinae Melaeninae Patrobinae Psydrinae Trechinae Incertae sedis Rhysodini -tribus
Katso myös
Maakiitäjäiset Wikispeciesissä   Maakiitäjäiset Commonsissa
Infobox OKNimi-testi OK

Heimon kuoriaisilla on yleensä pitkät ja hoikat raajat, ja ne ovat melko nopealiikkeisiä. Väriltään ne ovat useimmin mustia tai metallinkiiltoisia. Maakiitäjäisiä tunnetaan Suomesta noin 330 lajia, joista suurin osa on petoja.[1] Maailmanlaajuisesti maakiitäjäisten heimoon kuuluu yli 200 sukua.

Selvästi erillisen ryhmän muodostavat heimoon kuuluvan hietakiitäjäisten alaheimon (Cicindelinae) kuoriaiset. Ne tunnetaan muun muassa uurteettomista peitinsiivistä, joissa ei ole säännöllisiä pisterivejä. Tunnusomaisia hietakiitäjäisille on suuri ja voimakasleukainen pää sekä suuret verkkosilmät. Hietakiitäjäiset liikkuvat yleensä auringonpaisteessa, ja muista maakiitäjäisistä poiketen, pyrähtävät herkästi lentoon. Aikuisen kuoriaisen lailla myös hietakiitäjäisen toukka on peto. Toukka kaivaa maahan pystysuoran käytävän, josta se vaanii saalista. Suomessa tunnetaan elävän neljä hietakiitäjäislajia. Näistä yleisin on kenttäkiitäjäinen (Cicindela campestris).[2]