Capella

Capella, α Aurigae, on Ajomiehen kirkkain ja koko taivaan kuudenneksi kirkkain tähti. Se on saanut nimensä latinankielisestä kuttua (naaraspuolista vuohta) tarkoittavasta sanasta. Ajomiehen on nähty kantavan vuohta olallaan, ja roomalaisessa mytologiassa tähti edusti Amalthea-vuohta, jonka Juppiterin vahingossa rikkomasta sarvesta tuli runsaudensarvi. Capella on todellisuudessa nelinkertainen tähti, jonka komponentit muodostuvat kahden jättiläistähden ja kahden punaisen kääpiön muodostamista kaksoistähdistä.

Capella (A / B / C / D)
Nimen alkuperä latina
Bayerin designaatio α Aurigae, α Aur
Flamsteedin designaatio 13 Aur
HD-designaatio HD 34029
Muut designaatiot HR 1708*, Hip 24608, BD+45 1077, SAO 40186, FK5 193, LTT 11619
Fyysiset ominaisuudet
Näennäinen kirkkaus +0,08 (6.) mv
Absoluuttinen kirkkaus −0,48 Mv
Valovoima 78,5 / 77,6 / 0,012–0,014 / 0,0005 aurinkoa
Spektriluokka G8-K0 IIIe / G1 III / M1 V / M4-5 V
Väri-indeksi 0,80
Lämpötila ? K
Massa 2,7 / 2,6 / 0,3–0,4 / 0,1 M☉
Säde 12,2 / 9,2 / 0,56 / 0,25–0,30 R☉
Muuttujatyyppi RS CVn / – / – / –
Astrometriset ominaisuudet
Tähdistö Ajomies
Rektaskensio (J2000) 5 h 16 m 41,4 s
Deklinaatio (J2000) +45° 59' 52,8"
Etäisyys 42,2 ly
Parallaksi 77,29 ± 0,89 mas
Säteisnopeus ? km/s
Ominaisliike RA: 0,076"/a
δ: −0,427 mas/v
Näkyy leveysasteiden 90° N
ja 44° S välillä.

Capella A ja B

Capella A (vaihtoehtoisesti Aa) ja B (vaihtoehtoisesti Ab tai P) muodostavat lähekkäisen spektroskooppisen kaksoistähden, joka löydettiin vuonna 1897. Kummatkin tähdet ovat G-luokan keltaoransseja jättiläistähtiä, ja ne kiertävät toisiaan 0,730 AU:n etäisyydellä kerran 104,02 vuorokaudessa[1]. Kiertoradan inklinaatio Maan suhteen on 137,2°. A-komponentti on hieman B:tä massiivisempi, valovoimaisempi, viileämpi ja kehittyneempi. Sen iäksi on arvioitu 525 miljoonaa vuotta. A-komponentti on jo todennäköisesti aloittanut heliumin fuusioitumisen hiileksi, kun taas B-komponentti on yhä matkalla pääsarjasta jättiläisvaiheeseen. Parin yhteinen valovoima on yli 150 kertaa Aurinkoa suurempi, ja tähdet lähettävät lisäksi runsaasti röntgensäteilyä, joka on todennäköisesti peräisin jommankumman komponentin pinnalla tapahtuvasta magneettisesta aktiivisuudesta. Niiden massat ovat 3,09 Mθ ja 2,95 Mθ ja säteet 14 Rθ ja 8 Rθ[1].

Capella C ja D

Capella C (vaihtoehtoisesti H) ja D (vaihtoehtoisesti L) ovat punaisia kääpiötähtiä, joiden massat ovat huomattavasti Aurinkoa pienempiä. Niiden sijainti taivaankoordinaatistossa epookin 2000.0 mukaisesti on RA 5 h 17 m 23,7 s, δ +45° 50' 23", ja ne kiertävät toisiaan 48,1 AU:n etäisyydellä kerran 388 vuodessa. Pari sijaitsee 11 000 AU:n (0,17 valovuoden) päässä Capella A:n ja B:n muodostamasta kaksoistähdestä.


Ajomiehen tähdistö (Auriga) » luettelo tähdistä, luokka
Tähdet

Capella, β Aur, θ Aur, ι Aur, ε Aur, η Aur, ζ Aur, δ Aur, ν Aur, π Aur, κ Aur, τ Aur, 16 Aur, λ Aur, χ Aur, υ Aur, 2 Aur, ψ2 Aur, μ Aur, 63 Aur, ψ1 Aur, 4 Aur, ξ Aur, 9 Aur, ψ7 Aur, 14 Aur, σ Aur, ψ4 Aur, 19 Aur, φ Aur, 65 Aur, ρ Aur, ψ6 Aur, 66 Aur, ψ5 Aur, 49 Aur, 45 Aur, ψ3 Aur, 40 Aur, 26 Aur, UU Aur, ο Aur, 51 Aur, 36 Aur, RT Aur, 53 Aur, 41 Aur A, WW Aur, ψ9 Aur, 64 Aur, 47 Aur, 39 Aur, 5 Aur, AE Aur, 54 Aur, 62 Aur, 38 Aur, 41 Aur B, 59 Aur, AR Aur, 60 Aur, 43 Aur, 35 Cam, 22 Aur, 6 Aur, ψ8 Aur, 18 Aur, 42 Aur, HD 40979, 12 Aur, HD 45350, HD 49674

Eksoplaneetat

HD 40979 Ab, HD 45350 b, HD 49674 b

Taivaan kirkkaimmat tähdet
  1. Rahunen, Timo: ”Kaksoistähdet ja niiden kehitys”, Auringosta äärettömyyteen, s. 123. Helsinki: Ursa, 1979. ISBN 951-9269-09-6.
This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.