Caol Uno

Uno aloitteli vapaaottelemista 1996 Shooto: Let's Get Lost -tapahtumassa, jossa hän kohtasi myös ensimmäistä otteluaan käyneen Hayato Sakurain. Uno hävisi ottelun käsilukolla ensimmäisessä erässä.[4] Uransa toisen ottelun Uno kävi Vale Tudo turnauksessa Japan Extreme Challenge Vale Tudo Openissa 1997. Hän voitti Patrick Tapelsia vastaan käydyn ottelun kuristuksella ensimmäisessä erässä.[5] Myöhemmin samana vuonna Uno osallistui Lumax Cupiin ottelemaan kevytsarjan mestaruudesta. Uno selvitti tiensä kolmannelle kierrokselle. Hän voitti aluksi Masahito Wachin ja Hiroki Kotanin tuomarin päätöksellä. Turnaus päättyi kuitenkin kolmannelle kierrokselle hävittyään Naoya Uematsulle akilleslukolla ensimmäisessä erässä.[6] Uno jatkoi Shootossa ottelemista ja kohtasi Yuji Fujitan Shooto: Las Grandes Viajes 2 -tapahtumassa maaliskuussa 1998. Uno voitti ottelun tuomarin päätöksellä. Sitä vastoin seuraavat kolme ottelua Uno voitti luovutuksella. Hän voitti aluksi Ian Schaffan käsilukolla[7], Zvonko Jakovcevicin triangelikuristuksella[8] ja Ricardo Botelhon lyönneillä Vale Tudo turnauksessa.[9]

Shooto: 10th Anniversary Eventissä Uno sai tilaisuuden otella Shooton välisarjan mestaruudesta Rumina Satoa vastaan. Toukokuussa 1999 käyty ottelu päättyi Unon voittoon kuristuksella kolmannessa erässä.[10]

Mestaruuden jälkeen Uno otteli Din Thomasia vastaan Shooto: Renaxis 4 -tapahtumassa. Hän voitti ottelun kuristuksella kolmannessa erässä. Sittemmin Uno otteli André Pederneirasia vastaan Vale Tudossa, joka päättyi tasapeliin. Uno otteli vielä Dennis Hallmania vastaan voitokkaasti Shooto: R.E.A.D. 3 -tapahtumassa, kun taas Marcio Barbosalle hän hävisi Shooto: R.E.A.D. 9 -tapahtumassa giljotiinikuristuksella. Ottelun jälkeen Uno puolusti ensimmäistä kertaa Shooton välisarjan mestaruuttaan Shooto: R.E.A.D. Final -tapahtumassa. Hän otteli toistamiseen Rumina Satoa vastaan, jonka hän voitti tällä kertaa tyrmäyksellä ensimmäisessä erässä.[11]

Uno sai pian kutsun UFC:hen ja pääsi ottelemaan heti ensimmäisessä ottelussaan UFC:n kevytsarjan mestaruudesta. Jens Pulveria vastaan käydyssä ottelussa Uno hävisi tuomariäänin.[3] Kesäkuussa 2001 Uno kävi toisen UFC-ottelunsa Fabiano Iha vastaan, jonka hän voitti ensimmäisessä erässä teknisellä tyrmäyksellä. Uno sai uuden mahdollisuuden otella kevytsarjan mestaruudesta mikäli hän voittaisi B.J. Pennin. Uno kuitenkin hävisi ensimmäisessä erässä 11 sekunnin jälkeen. Sittemmin Jens Pulverin jätettyä UFC:n kevytsarjan mestaruus jäi avoimeksi. UFC järjesti neljän ottelijan turnauksen, johon osallistuivat Unon lisäksi B.J. Penn, Matt Serra ja Din Thomas. Uno otteli ensimmäisenä Thomasia vastaan, jonka hän voitti tuomariäänin. Voiton myötä Uno eteni loppuotteluun Penniä vastaan. UFC 41 -tapahtumassa käyty kevytsarjan mestaruusottelu päättyi tasapeliin ja kumpikaan ei voittanut mestaruutta.[12] Mestaruusottelun jälkeen Uno otteli vielä Hermes Françaa vastaan UFC 44 -tapahtumassa. Hän hävisi ottelun toisessa erässä tyrmäyksellä.

Uno palasi Japaniin 2004 ja otteli aluksi Shooto ja K-1 tapahtumissa, kunnes osallistui 2005 HERO'Sin järjestämään kevytsarjan turnaukseen. Hän otteli avauskierroksellaan Hideo Tokoroa vastaan, jonka Uno voitti tuomarin päätöksellä. Seuraavalla kierroksella välierissä vastaan asettui Norifumi Yamamoto, jolle Uno hävisi toisessa erässä teknisellä tyrmäyksellä. Yamamoto sittemmin voitti turnauksen.

Uno osallistui myös vuoden 2006 HERO'Sin kevytsarjan turnaukseen. Tällä kertaa hänen täytyi aloittaa ensimmäisestä kierroksesta lähtien. Uno voitti avauskierroksella Ole Laursenin toisessa erässä kuristuksella. Toisella kierroksella Uno kohtasi Kultar Gillin. Hän voitti ottelun myös toisessa erässä kuristuksella ja eteni jatkoon. Välierissä Uno kohtasi Ivan Menjivarin, joka oli aikaisemmin otellut muun muassa UFC:ssä. Uno voitti ottelun tuomariäänin ja eteni loppuotteluun. Hän kohtasi loppuottelussa Gesias Cavalcanten, jolle Uno hävisi mestaruuden tuomariäänin.

Uno päätti osallistua vielä kolmannen kerran HERO'Sin järjestämään kevytsarjan turnaukseen. Heinäkuussa 2007 Uno kohtasi avausottelussaan Katsuhiko Nagatan, jonka hän voitti tuomariäänin. Toisella kierroksella Unon turnaus päättyi kuitenkin tappioon André Amadea vastaan.[13] Unon tulokseksi HERO'Sissa jäi seitsemään voittoon ja neljään tappioon.

Unon jäätyä ilman isompaa menestystä HERO'S -promootiossa, hän otteli DREAMin kevytsarjan mestaruudesta. Dream 3 -tapahtumassa Uno kohtasi avauskierroksellaan Mitsuhiro Ishidan, jonka hän voitti kuristuksella toisessa erässä. Seuraavalla kierroksella Uno kohtasi Shooton välisarjan mestarin Shinya Aokin. Uno kärsi tappion tuomariäänin ja hänen turnaus päättyi.

Uno teki paluun UFC:hen kesäkuussa 2009 UFC 99 -tapahtumassa. Hän kohtasi Spencer Fisherin, jolle Uno hävisi tuomariäänin. Hänen toinen ottelu ei myöskään sujunut tuloksellisesti hyvin, kun Fabrício Camõesia vastaan käyty ottelu päättyi tasapeliin. Unon kolmas ottelu käytiin UFC Fight Night: Florian vs. Gomi -tapahtumassa, jossa hän kärsi tyrmäystappion.

Uno palasi takaisin Japaniin ja DREAMiin. Hän otteli Dream: Fight for Japan! -tapahtumassa voitokkaasti Akiyo Nishiuraa vastaan. Toisessa ottelussaan Uno kuitenkin kärsi tyrmäystappion DREAM 17 -tapahtumassa Shooton entiselle kevytsarjan mestarille Takeshi Inouelle.

• Shooto
  • Kevytsarjan mestaruus (kerran, puolusti kerran)

• HERO'S
  • 2006 Kevytsarjan turnaus: 2. sija
  • 2005 Kevytsarjan turnaus: välierät

• DREAM
  • 2008 Kevytsarjan turnaus: välierät

• All Japan Amateur Shooto turnaus
  • Toinen sija: 1996

• ADCC lukkopainen MM-kilpailut
  • Hopeaa: 1999 66–76kg