Koirat

Koirat (Canis) on koiraeläinten heimoon kuuluva suku. Suku on varsin vanha, se on ollut olemassa mioseenikaudelta lähtien. Siihen luetaan nykyään kuuluvaksi viisi lajia alalajeineen, vaikkakaan eri lajien luokittelusta ei olla aivan yksimielisiä. Lajien geenit ovat lähes identtiset. Lisäksi kaikki Canis-suvun lajit pystyvät lisääntymään keskenään, ja syntyneet risteymät ovat myös lisääntymiskykyisiä. Esimerkiksi punasusi ja dingo on toisinaan luokiteltu omiksi lajeikseen.

Koirat
Mioseeni - Nykyaika (Holoseeni)
9–0 Ma
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Nisäkkäät Mammalia
Lahko: Petoeläimet Carnivora
Heimo: Koiraeläimet Canidae
Suku: Koirat
Canis
Linnaeus, 1758
Katso myös

  Koirat Wikispeciesissä
  Koirat Commonsissa

Juovasakaali ja vaippasakaali on perinteisesti luettu koirien sukuun, mutta DNA-analyysien perusteella ne ovat kaukaisempaa sukua, ja ne onkin alettu lukea yhdessä uuteen Lupulella-sukuun.[1][2]

Luokittelu

Evoluutio

Caniformia ja Feliformia alkoivat kehittyä erilleen noin 43 miljoonaa vuotta sitten.[3] Nykyisiä kettuja muistuttanut Leptocyon suku kehittyi noin 34 miljoonaa vuotta sitten, siitä kehittyivät muun muassa ketut (Vulpes). Sukuun Canis luetteva Canis ferox kehittyi Eycyon davisista noin 5 miljoonaa vuotta sitten plioseenikaudella. Samalla alueella noin 3,5 miljoonaa vuotta sitten eli susimainen Canis lepophagus.[4]

Lajit

Mammal Diversity Database -luokittelun mukaan koiria on kahdeksan lajia:[5]

Fylogenia

Koepfli et al (2015):[1]




 Koirat (Canis) 




Susi (Canis lupus)

Kojootti (Canis latrans)

Susisakaali (Canis lupaster)

Simieninsakaali (Canis simensis)

Kultasakaali (Canis aureus)

Vuorisusi (Cuon alpinus)

Hyeenakoira (Lycaon pictus)

Juovasakaali (Lupulella adustus)

Vaippasakaali (Lupulella mesomelas)





Lähteet
  • Wilson, Don E. & Reeder, DeeAnn M. (toim.): Canis Mammal Species of the World. A Taxonomic and Geographic Reference (3rd ed). 2005. Bucknell University. Viitattu 7.12.2011. (englanniksi)
  • Kauhala, Kaarina: Koiran villit sukulaiset. Helsinki: WSOY, 2000. ISBN 951-0-23728-0.
  • Tiede -lehti 13/2009, s. 40–45: Helena Telkänrannan artikkeli Miten sudesta tuli tanskandoggi ja kiinanharjakoira.

Viitteet
  1. Koepfli, Klaus-Peter et al: Genome-wide Evidence Reveals that African and Eurasian Golden Jackals Are Distinct Species. Current Biology, 17.8.2015, 25. vsk, nro 16, s. 2158–2165. doi:10.1016/j.cub.2015.06.060. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 1.8.2019. (englanniksi)
  2. Viranta, Suvi et al: Rediscovering a forgotten canid species. BMC Zoology, 19.4.2017, 2. vsk, nro 6, s. 1-9. BioMed Central. doi:10.1186/s40850-017-0015-0. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 30.7.2019. (englanniksi)
  3. John J Flynn: Phylogeny of the Carnivora: Basal Relationships Among the Carnivoramorphans, and Assessment of the Position of 'Miacoidea' Relative to Carnivora, s. 1 - 28. .
  4. R. Tedford: Phylogenetic Systematics of the North American Fossil Caninae (Carnivora: Canidae), s. 1 - 218. .
  5. Higher Taxonomy Mammal Diversity Database. 2022. American Society of Mammalogists. Viitattu 29.8.2022. (englanniksi)

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.