Camarguenkarja
Camarguenkarja on väriltään musta nautakarjarotu. Se elää nimensä mukaisesti Ranskan Provence-Alpit-Rivieran alueella, Rhônejoen suistossa sijaitsevalla Camarguen kosteikkoalueella. Rotua käytetään pääasiassa lihan tuottoon, härkätaisteluihin ja perinnemaiseman ylläpitoon.[1]
Camarguen-karja | |
---|---|
Alkuperä ja nimet | |
Alkuperämaa: | Ranska |
Muita nimityksiä: | Raço di Biòu vuodesta 1996 alkaen |
Ominaisuudet | |
Paino: |
sonnit 400 kg, lehmät 250 kg |
Värit: | musta tai joskus tummanruskea |
Camarguenkarjan naudat ovat pienikokoisia. Sonnit ovat 125 senttimetriä korkeita painon ollessa 400 kilogrammaa. Lehmien korkeus on 115 senttimetriä ja paino 250 kilogrammaa. Väriltään camarguenkarja on musta tai joskus tummanruskea. Sen sarvet ovat harmaat ja kärjistä tummat. Rotua on alun perin kasvatettu pääasiassa härkätaisteluihin. Rodun maidon tuotto on huono ja sitä käytetään pääasissa lihantuottamiseen. Sillä on myös merkitystä suiston perinteisen maiseman ylläpitämisessä kun se pitää aluskasvillisuutta kurissa laiduntaessaan. Perinteistä camarguenkarjaa on jäljellä noin 5 000 yksilöä.[1]
Perinteiset ranskalaiset härkätaistelut, la course Camarguaise, joita järjestetään esimerkiksi Arlesin roomanajalta peräisin olevalla amfiteatterissa ovat verettömiä. Samoja härkiä käytetään uudestaan taisteluissa ja hyvä härkä voi taistella 10 vuotta. Huonot taisteluhärät päätyvät teuraaksi. Niissä matadorin tai raseteurin pitää taistelussa ottaa härän sarvien väliin laitettu nauha pois. Yhden ottelun kesto on 15 minuuttia.[2]
Katso myös
Lähteet
- Forde, Kevin: Weird Cow Breeds – Camargue Cattle Thatsfarming.com. 25.11.2018. Arkistoitu 7.7.2019. Viitattu 7.7.2019 (englanniksi).
- Beardsley, Eleanor: In France's Camargue, Bulls Are A Passion And A Way Of Life NPR.com. 14.9.2013. Viitattu 7.7.2019 (englanniksi).
Aiheesta muualla
- Taureau de Camargue Avignon et Provence. Viitattu 7.7.2019 (ranskaksi).
- Camargue Cattle Characteristics, Origin & Uses Roysfarm. Viitattu 7.7.2019 (englanniksi).
- Camargue Beef2Live – FarmCentric. 17.6.2019. Viitattu 7.7.2019 (englanniksi).