Cam Barker

Barkerin kasvattajaseura on Winnipeg Monarchs. Hän pelasi kauden 2000–2001 WBHL-juniorisarjaa Winnipeg Rangersin paidassa, kunnes Medicine Hat Tigers varasi Barkerin koko WHL:n varaustilaisuuden neljäntenä pelaajana kesällä 2001. Hän vietti kauden 2001–2002 vielä suurimmaksi osaksi CJHL-junioriliigan Cornwall Coltsissa ja Barker sai Tigersissa tililleen kolme ottelua. Varsinaisella WHL:n tulokaskaudellaan 2002–2003 hän teki runkosarjassa tehot 10+37=47,[2] joilla Barker oli joukkueensa tehokkain puolustaja.[3] Hänet valittiin CHL:n tulokkaiden tähdistökentälliseen. Barker toimi kauden aikana myös Manitoban joukkueen kapteenina Kanadan talvikisoissa. Kaudella 2003–2004 hän voitti tehoilla 21+44=65 koko WHL:n puolustajien maalipörssin ja sijoittui puolustajien pistepörssissä kolmanneksi edellään vain Prince Albert Raidersin Mark Ardelan ja joukkuetoveri Yannic Seidenberg.[4] Barker voitti kauden päätteeksi WHL:n mestaruuden, Ed Chynoweth Cupin.[1]

Chicago Blackhawks varasi Barkerin koko NHL:n varaustilaisuuden kolmantena pelaajana sekä ensimmäisenä puolustajana ja pohjoisamerikkalaispelaajana kesällä 2004. Ennen häntä varattiin vain venäläishyökkääjät Aleksandr Ovetškin ja Jevgeni Malkin.[5] Kaudella 2004–2005 Barker nousi Medicine Hat Tigersin WHL-joukkueen varakapteeniksi.[1] Hän sijoittui tehoilla 15+33=48 koko liigan puolustajien pistepörssissä seitsemänneksi.[6]

Elokuussa 2005 Barker teki Blachawksin kanssa kolmivuotisen tulokassopimuksen.[7] Hän otti syksyn harjoitusleirin päätteeksi paikan joukkueen NHL-kauden 2005–2006 avauskokoonpanosta. Barker teki NHL-debyyttinsä kuitenkin vasta runkosarjan viidennellä kierroksella 14. lokakuuta 2005 vieraissa Colorado Avalanchea vastaan. Hän sai ottelussa jääaikaa 11.02 minuuttia.[8] Ottelu jäi Barkerille lopulta kauden ainoaksi NHL:ssä ja hän palasi debyyttinsä jälkeen Tigersin WHL-joukkueen vahvuuteen.[9] Barkerin runkosarja jäi siellä nilkkavamman vuoksi vain 26 ottelun mittaiseksi,[2][10] mutta pudotuspeleissä hän jakoi tehoilla 4+8=12 joukkueen sisäisen pistepörssin voiton Derek Dorsettin, Brett Robertsonin ja Kris Russellin kanssa.[11]

Syyskuussa 2006 Barker joutui yli kuukaudeksi sivuun leikkaushoitoa vaatineen nilkkamurtuman vuoksi.[10] Kuntouduttuaan lokakuun lopulla Blackhawks lähetti hänet AHL-joukkue Norfolk Admiralsin vahvuuteen. Barker nostettiin Blackhawksin NHL-kokoonpanoon ensimmäisen kerran kauden aikana 14. tammikuuta 2007 otteluun Minnesota Wildia vastaan,[9] jolloin hän teki myös NHL-uransa ensimmäisen ja kauden 2006–2007 ainoaksi jääneen maalinsa ylivoimalla.[12] Barker pelasi kauden aikana NHL:ssä 35 runkosarjaottelua tehopistein 1+7=8. AHL:ssä hän pelasi 34 runkosarjaottelua tehopistein 5+10=15 ja kuusi playoff-ottelua tehopistein 1+3=4.[2]

Syksyn 2007 harjoitusleirin päätteeksi Blackhawks lähetti Barkerin uuden farmijoukkueensa, Rockford IceHogsin vahvuuteen. AHL-kauden 2007–2008 avauskierroksella 6. lokakuuta 2007 Quad City Flamesia vastaan hän syötti IceHogsin AHL-historian ensimmäisen maalin. Barker teki pelasi liigassa kauden aikana 29 runkosarjaottelua ja oli kahdeksalla osumallaan joukkueensa eniten maaleja tehnyt puolustaja. Hänet nimettiin AHL:n tähdistöotteluun, mutta tapahtuma jäi Barkerilta kuitenkin väliin, kun hänet kutsuttiin joulukuussa Blackhawksin NHL-vahvuuteen. Barker pelasi siellä kauden loppuun ja teki 45 runkosarjaottelussa tehot 6+12=18. Myös syksyn 2008 harjoitusleirin päätteeksi hänet lähetettiin farmiin. Blackhawksin toimitusjohtaja Dale Tallonin mukaan Barker lähetettiin sinne urheilullisista syistä, mutta julkisuudessa siirrolle pidettiin syynä hänen 2,8 miljoonan dollarin kausipalkkaansa, joka olisi ylittänyt Blackhawksin palkkakaton.[13] Barker kutsuttiin seitsemän AHL-ottelun jälkeen takaisin Blackhawksin NHL-vahvuuteen.[9] Hän vakiinnutti loppukaudella 2008–2009 paikkansa NHL:ssä ja teki siellä yhden kauden piste-ennätyksensä tehtyään 68 runkosarjaottelussa tehot 6+34=40 ja 17 playoff-ottelussa tehot 3+6=9.[2]

Heinäkuussa 2009 Barker teki Blackhawksin kanssa kolmivuotisen ja 9,25 miljoonan dollarin arvoisen jatkosopimuksen.[14] Hän teki alkukaudella 2009–2010 51 ottelussa 14 tehopistettä. Barker osallistui joukkueen kanssa myös Victoria Cupiin Mestarien liigan voittanutta sveitsiläistä ZSC Lionsia vastaan, mutta Blackhawks hävisi ottelun kuitenkin lukemin 2–1. Barker teki joukkueensa ainoan maalin.[15] NHL:n siirtotakarajalla, helmikuussa 2010 Blackhawks kauppasi hänet Minnesota Wildiin vaihdossa puolustaja Kim Johnssoniin sekä puolustaja Nick Leddyn pelaajaoikeuksiin.[16][17] Barker teki Wildissa loppukaudella 19 ottelussa seitsemän tehopistettä.[2]

Kausi 2010–2011 Barkerilla osoittautui Wildissa pettymykseksi ja hän teki 52 runkosarjaottelussa vain viisi tehopistettä. Barkerin loppukautta vaivasi myös selkävaivat, joiden vuoksi hän pelasi kauden 22 viimeisestä ottelusta vain yhden. Kesäkuussa 2011 Wild asetti Barkerin siirtolistalle aikomuksenaan ostaa hänen sopimuksensa ulos.[18] Koska mikään toinen NHL-organisaatio ei napannut Barkeria vuorokauden kuluessa, hänen sopimuksensa ostettiin ulos. Vain muutamaa päivää myöhemmin heinäkuussa Barker teki vapaana agenttina vuoden mittaisen ja 2,25 miljoonan dollarin arvoisen sopimuksen Edmonton Oilersin kanssa.[19][20] Hän pelasi kaudella 2011–2012 loukkaantumisten vuoksi kuitenkin vain 25 runkosarjaottelua. Enimmillään Barker oli 35 ottelua sivussa marraskuussa 2011 tulleen nilkkavamman vuoksi.[9]

Syyskuussa 2012 Barker siirtyi NHL:n työsulunkin vuoksi ammattilaistry-out -sopimuksella AHL-joukkue Texas Starsiin.[21] Joukkuetta valmensi hänen kummisetänsä ja Barkerille Medicine Hat Tigersin WHL-joukkueesta tuttu Willie Desjardins.[22] Barkerin try-out purettiin joulukuussa. NHL:n työsulun päätyttyä, tammikuussa 2013 hän teki vapaana agenttina vuoden mittaisen ja 700 000 dollarin arvoisen sopimuksen Vancouver Canucksin kanssa.[23][24] Barker pelasi terveydellisistä syistä loppukaudella 2012–2013 vain 14 ottelua.[25] Huhtikuussa 2013 Canucks asetti hänet siirtolistalle,[9] josta mikään toinen NHL-organisaatio ei napannut Barkeria vuorokauden kuluessa.

Marraskuussa 2013 Barker teki loppukauden 2013–2014 kattavan sopimuksen KHL:n kazakstanilaisjoukkue Barys Astanan kanssa oltuaan alkukauden ilman sopimusta.[26] Syyskuussa 2014 hän osallistui ammattilaistry-out -sopimuksella Chicago Blackhawksin harjoitusleirille, mutta Barker jäi kuitenkin ilman jatkosopimusta.[27] Tämän jälkeen hän osallistui myös Rockford IceHogsin AHL-joukkueen harjoitusleirille jääden myös siellä ilman jatkosopimusta.[9]Jatkoaika.com -verkkolehden saamien tietojen mukaan Barker neuvotteli syksyn aikana siirrosta Suomeen; mm. KHL-joukkue Jokereiden sekä SM-liigajoukkue Saimaan Pallon ja Helsingin IFK:n kanssa.[28] Lopulta hän siirtyi joulukuussa 2014 loppukauden 2014–2015 kattavalla sopimuksella KHL:n slovakialaisjoukkue HC Slovan Bratislavaan.[29] Heinäkuussa 2015 Barker teki joukkueen kanssa vuoden mittaisen jatkosopimuksen.[30]

Kaudella 2015–2016 Barker oli tehoilla 9+31=40 Slovanin paras syöttäjä Lukáš Kašparin kanssa ja toiseksi paras pistemies hänen jälkeensä.[31] Barker jakoi koko KHL:n puolustajien pistepörssin voiton Barys Astanan Kevin Dallmanin kanssa, mutta hän vei suuremman maalimääränsä ansiosta varsinaisen kärkisijan.[32] Barker pelasi kauden aikana myös KHL:n tähdistöottelussa. Kaudeksi 2016–2017 hän palasi vuoden mittaisella sopimuksella Barys Astanaan.[33] Kaudeksi 2017–2018 Barker palasi jälleen vuoden mittaisella sopimuksella Slovaniin.[34] Kesken kauden, tammikuussa 2018 hän siirtyi loppukauden sopimuksella Sveitsin National Leaguen SCL Tigersiin,[1] mutta Barkerin kausi päättyi kuitenkin jo helmikuussa kolmanteen otteluun jalkamurtuman vuoksi.[35]

Lokakuussa 2018 Barker siirtyi loppukauden 2018–2019 kattavalla ja marraskuun loppuun asti kestävän try-outin sisältävällä sopimuksella SM-liigajoukkue Tampereen Ilvekseen oltuaan alkukauden ilman sopimusta.[35] Hän pelasi seitsemän ottelua tehden yhden maalin, mutta Barker kuitenkin loukkaantui ennen koejaksonsa päättymistä ja hänen vammansa vaati leikkaushoitoa. Barker jäi lopulta ilman jatkosopimusta.[36] Hän ei pelannut loppukaudella enää missään.

Syyskuussa 2019 Barker siirtyi vuoden mittaisella sopimuksella Tšekin Extraligan HC Třineciin.[37][38] Hän pelasi vain kolme harjoitusottelua, mutta Barker ei ollut kuitenkaan täydessä pelikunnossa ja hänen sopimuksensa purettiin jo ennen ensimmäistäkään pelattua sarjaottelua jo lokakuun vaihteessa. Barker palasi myös perhesyistä takaisin kotimaahansa.[39] Joulukuussa hän siirtyi loppukauden 2019–2020 kattavalla sopimuksella Ranskan Ligue Magnusin Dragons de Roueniin.[40]

Mitalit
Barker alle 20-vuotiaiden MM-kilpailuissa 2006.
Maa:  Kanada
Miesten jääkiekko
Alle 20-v. MM-kilpailut
Kultaa	Yhdysvallat 2005	jääkiekko
Kultaa	Kanada 2006	jääkiekko

Barker pelasi alle 20-vuotiaiden MM-kilpailuissa vuosina 2005 ja 2006, joista molemmat turnaukset päättyivät maailmanmestaruuteen. Ensimmäinen turnaus hänellä päättyi kolmen ottelun jälkeen mononukleoosin vuoksi.[41] Vuoden 2006 turnauksessa Barker toimi Kanadan varakapteenina. Hän pelasi myös U-18 Junior World Cupissa vuonna 2003, jolloin Barker toimi Kanadan kapteenina.[1]

Barker edusti myös Kanadan A-maajoukkuetta Spengler Cupissa vuonna 2012, jolloin joukkue voitti turnauksen.[1] Hän jakoi Kanadan sisäisen tehotilaston voiton Matt Duchenen ja Geoff Kinraden kanssa lukemalla +4.[42] Barker pelasi myös Nikolai Putškov -turnauksessa vuonna 2017.[43]