Caernarfonin linna

Caernarfonin linna on Caernarfonissa, Pohjois-Walesissa sijaitseva linna, jonka Englannin kuningas Edvard I rakennutti valloitettuaan alueen vuonna 1283. Seuraavana vuonna hänen perijänsä Edvard II syntyi linnassa.

Caernarfonin linna
Caernarfonin linna lännestä nähtynä
Maailmanperintökohde
Sijainti	Caernarfon, Gwynedd, Wales 53°8′21.5″N, 4°16′36.8″W
Tyyppi	kulttuuri
Kriteerit	I, III, IV
Tunnusnumero	374
Valintahistoria
Valintavuosi	1986
Caernarfon
Infobox OK

Caernarfonin linna on Unescon maailmanperintöluettelossa mukana yhtenä kuningas Edvard I:n rakennuttamista linnoista ja kaupunginmuureista Gwyneddissa.[1] Se on rakennettu sekä palatsiksi että puolustuslinnaksi, ja sitä pidetään yhtenä hienoimmista keskiaikaisista rakennuksista. [2]

Linna sijaitsee Seiont-joen suulla[2], Pohjois-Walesin ja Angleseyn välisen Menainsalmen eteläpäässä, noin 12 km Bangorista länteen. Sijainti oli Edwardin aikana strategisesti tärkeä. Sillä oli myös käytännön merkitystä, sillä rakennustavikkeet tuotiin vesitse. Paikalla oli jo aikaisemmin sijainnut sekä roomalaisten että normannien puolustusrakennelmia.[3]

Linnaan rakennettin asumistiloja Kotkatorniin, Kuningattaren torniin, Kamarineidon torniin ja Mustaan torniin. Siihen tehtiin kaksi linnasalia: Suuri Linnasali ja Kuninkaantornin sali. Tarkoitus oli, että linnassa pystyisi asumaan kuninkaan vanhin poika hoveineen, ja majoittumaan myös vieraita seurueineen. Hoviväen lisäksi linnassa oli asuintilat vartijoille ja varuskunnalle. Linnan puolustus perustui sekä linnan omiin rakenteisiin että sitä ympäröivään kaupunginmuuriin.[3]

Linnan ulkonäkö poikkesi tuon ajan pyöreätornisista linnoista, sen tornit ovat kulmikkaita ja niiden ulkopinta on raidallinen, koska siinä on käytetty eri sävyisiä kivilajeja.[3]