Cuchulainn

Cuchulainn (myös Cú Chulainn, Cuchulinn tai Cúchulainn, irlanniksi Culannin koira) on Irlannin kelttiläisen mytologian tunnetuin sankari ja Ulaid-taruston keskushahmo. Hän on Lughin ja Deichtinen poika ja kuuluu Conchobarin sukuun. Hänen alkuperäinen nimensä oli Sétanta.[1]

Cuchulainn taistelussa. Kuvitusta teokseen T. W. Rolleston: Myths and Legends of the Celtic Race, 1911.

Cuchulainn osoitti jo varhain merkkejä poikkeuksellisista kyvyistä ja eli lyhyen, mutta kiihkeän elämän. Cuchulainnin ainutlaatuisuutta korostavat ulkoiset piirteet; hänellä on kummassakin kädessään seitsemän sormea, kummassakin jalassaan seitsemän varvasta ja kummassakin silmässään seitsemän silmäterää[1]. Cuchulainnin seikkailut ovat mielikuvituksellisia ja värikkäitä, ja hahmona häntä voidaan verrata kreikkalaisen mytologian Herakleeseen.

Cuchulainn eroaa kuitenkin kreikkalaisista sankareista raivokkuudellaan ja sotaisuudellaan, muistuttaen siten useita skandinaavisen mytologian sankareita ja berserkkisotureita. Taistelussa hän kykenee kiihdyttämään itsensä raivotilaan, jossa hän muuttuu hirviömäiseksi olennoksi[1]. Hän onkin lähes voittamaton.

Cuchulainnin viholliset voittivat hänet oveluudella. Cuchulainnille oli asetettu kaksi kieltoa (geasa): olla kieltäytymättä tarjotusta ateriasta ja olla syömättä koiran lihaa. Cuchulainnin viholliset tarjosivat hänelle koirasta valmistetun aterian, jolloin hänen oli pakko rikkoa toinen kielloista. Näin hän heikkeni ja hänen vihollisensa pystyvät lopulta tappamaan hänet.

Isabella Augusta Gregory on kirjoittanut irlantilaisten tarinoiden pohjalta teoksen Cuchulain of Muirthemne, jonka päähenkilöksi hän asetti Irlannin myyttisistä sankareista suurimman Cuchulainnin.[2]