Córdoban marttyyrit

Córdoban marttyyrit viittaa 850-luvulle ajoitettuun tapahtumasarjaan, joka tunnetaan Córdoban vapaaehtoisena marttyyriliikkeenä. Siitä on kertonut Eulogius –niminen munkki kirjassaan Memoriale Sanctorum. Eulogius kertoo, että liike sai alkunsa, kun munkki Perfectus taivuteltiin ilmaisemaan todellinen mielipiteensä profeetta Muhammedista. Perfectuksen mielipide tulkittiin sen jälkeen profeetan herjaamiseksi. Hänet vietiin uskonnolliseen oikeuteen (qadi), joka antoi teloittaa hänet. Tämän jälkeen kymmenet muut uskonveljet ja -sisaret avasivat vastarinnan osoituksena suunsa, koska halusivat vapaaehtoisesti jakaa Perfectuksen marttyyrikohtalon. Teloitettuja oli kaikkiaan 49. Myös Eulogius itse lopulta teloitettiin.[1]

Pyhän Eulogiuksen marttyyrikuolema. 1600-luvun maalaus Córdoban katedraalissa.

Kertomuksen arviointia

Tarina marttyyreista näyttäisi puhuvan al-Andalusin muslimien oletettua suvaitsevaisuutta vastaan. Islamin suvaitsevaisuutta korostavat norjalaiset tietokirjailijat Aukrust ja Skulstad selittävät kirjassaan ”Espanjan kulta-aika”, että marttyyrit olisivat todellisuudessa olleet itse syypäitä tuomioonsa. Tuomioistuimen oli noudatettava lakia, ja kun keskustelut eivät johtaneet tulokseen, pilkkaajien kaulat jouduttiin katkaisemaan.[2]

Historiantutkimus on toisaalta suhtautunut myös epäillen koko tapaukseen, sillä vapaaehtoisen marttyyriliikkeen olemassaolosta löytyy aikalaistietoa vain Eulogiukselta ja hänen ystävältään Alvarilta. Muun vahvistuksen puuttuessa on herännyt arvelu, että tarina voisi olla Eulogiuksen omaa keksintöä. Ainakin se vastaa tuon ajan marttyyrikertomusten yleistä rakennetta ja henkeä.[3][4]

Muhammedin elämäkerta 848

Eulogiuksen uskottavuutta kronikoitsijana heikentää sekin, että hänen tiedetään vuonna 848 julkaisseen sävyltään pilkallisen profeetta Muhammedin elämäkerran, jonka hän väitti löytäneensä navarralaisesta Leiren luostarista, mutta jonka hän yhtä hyvin on voinut itse kirjoittaa. Lyhyt elämäkerta päättyy siihen, että Muhammed tuntee kuolemansa lähestyvän ja pyytää opetuslapsiaan valvomaan kolme päivää hänen ruumiinsa äärellä, kunnes enkeli Gabriel saapuu korppikotkan hahmossa häntä noutamaan. Muhammedin sielu joutuu kuitenkin heti Helvettiin. Opetuslapset tekevät kuten lupasivat, kunnes mädäntymisen löyhkä pakottaa heidät poistumaan ruumiin ääreltä. Haju houkuttelee paikalle koiria, jotka syövät puolet Muhammedin ruumiista. Tämän jälkeen muslimit vannovat tappavansa vastedes kaikki näkemänsä koirat.[5]

Katso myös

Lähteet
  • Thomas, Johannes: Frühe spanische Zeugnisse zum Islam. Teoksessa: Markus Groß & Karl-Heinz Ohlig (toim.) Schlaglichter. Die beiden ersten islamischen Jahrhunderte, s. 93−186. Verlag Hans Schiler, 2008. ISBN 978-3-89930-224-0. Teoksen verkkoversio.

Viitteet
  1. Ilja Kokkonen: Cordoban marttyyrit.Teoksessa: Uskontojen risteyksessä (toim. Jaakko Hämeen-Anttila), s. 168–182. Gaudeamus, 2001.
  2. Storhaug, H.: Islam – yhdestoista vitsaus, s. 297. Kiuas Kustannus, 2017.
  3. Collins, Roger: Caliphs and Kings. Spain, 796–1031, s. 89. Wiley, 2014.
  4. Christys, A.: Christians in al-Andalus, s. 52–79. Routledge, 2002.
  5. Thomas, J.: Frühe spanische Zeugnisse zum Islam.Teoksessa: M. Gross & K-H. Ohlig (toim.) Schlaglichter. Die beiden ersten islamischen Jahrhunderte, s. 184–186. Schiler, 2008.
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.