Byzacena
Byzacena tai Valeria Byzacena[1] (lat. Provincia (Valeria) Byzacena) oli Rooman valtakunnan provinssi, joka sijaitsi Pohjois-Afrikassa ja käsitti suunnilleen nykyisen Tunisian eteläosan.[2][3]
Byzacena Provincia Byzacena |
|
---|---|
Rooman provinssi | |
Valtio |
Rooman valtakunta Länsi-Rooman valtakunta |
Prefektuuri |
Italia, Illyricum et Africa Italia et Africa |
Diokeesi | Africa |
Nykyinen valtio/alue | Tunisia |
Perustettu | n. 293 |
Hallinto | |
– hallinnollinen keskus | Hadrumetum |
Maantiede
Byzacenan provinssi käsitti aiemman, laajemman Africa proconsulariksen provinssin keskiosan nykyisen Tunisian eteläosassa. Sen länsipuolella sijaitsi alussa Numidia militianan provinssi ja myöhemmin Numidian provinssi, pohjoispuolella Africa proconsularis Zeugitanan provinssi ja etelä- ja kaakkoispuolella Tripolitanian provinssi. Provinssin hallinnollinen keskus oli Hadrumetum.[2]
Kaupunkeja
Byzacenan kaupunkeja olivat muun muassa:
- Abaradira
- Abidda
- Acholla
- Aeliae
- Afufenia
- Aggar
- Aggersel
- Ammaedara
- Amudarsa
- Ancusa
- Aphrodisium eli Africa
- Aquae
- Aquae Albae
- Aquae Regiae
- Aurusuliana
- Ausafa
- Autenti
- Auzegera
- Bahanna
- Bararus
- Bassiana
- Bavagaliana
- Bennefa
- Bladia
- Buleliana
- Cabarsussi
- Carcabia
- Cariana
- Cebarades
- Cenculiana
- Cercina
- Cibaliana
- Cillium
- Crepedula
- Cufruta
- Chusira
- Decoriana
- Dices
- Dionysiana
- Drua
- Dura
- Edistiana
- Egnatia
- Febiana
- Feradi Majus
- Feradi Minus
- Filaca
- Fissiana
- Foratiana
- Forontoniana
- Gaguari
- Garriana
- Gemellae
- Germaniciana
- Gratiana
- Gubaliana
- Gummi
- Gurza
- Hadrumetum
- Hermiana
- Hierpiniana
- Hirina
- Horrea Coelia
- Jubaltiana
- Junca
- Leptiminus
- Limisa
- Macon
- Macriana Major
- Macriana Minor
- Mactaris
- Madarsuma
- Maraguia
- Marazanae
- Marazanae Regiae
- Masclianae
- Materiana
- Maximiana
- Mediana
- Menefessi
- Mibiarca
- Midica
- Mididi
- Mimiana
- Mozotcori
- Munatiana
- Mutia
- Muzuca
- Nara
- Nationa
- Nepte
- Octaba
- Octabia
- Pederodiana
- Precausa
- Praesidium
- Putia
- Quaestoriana
- Rufiniana
- Ruspe eli Ruspae
- Rusticiana
- Sassura
- Scebatiana
- Segermes
- Selendeta
- Septimunicia
- Severiana
- Sufes
- Sufetula
- Suliana
- Sullectum
- Tabalta
- Tagarbala
- Tagaria
- Tagase
- Talaptula
- Tamalluma
- Tamata
- Tamazeni
- Tambeae
- Tanudaia
- Taparura
- Taraqua
- Tarasa
- Temuniana
- Tetci
- Thaenae
- Thagamuta
- Thala
- Thapsus
- Thasbalta
- Thelepte
- Thenae
- Theuzi
- Thiges
- Thucca Terenbenthina
- Thysdrus
- Tigias
- Tiguala
- Trofimiana
- Tubulbaca
- Turrisblanda
- Turres
- Turris Tamalleni
- Tusuros
- Unizibira
- Usula
- Uzita
- Valentiniana
- Vartana
- Vassinassa
- Vegesela
- Vibiana
- Vicus Aterii
- Victoriana
- Vicus Augusti
- Vita
- Zella
Historia
Byzacenan alue oli aiemmin osa Africa proconsulariksen provinssia. Byzacenan provinssi perustettiin keisari Diocletianuksen noin vuonna 293 tekemän uudistuksen aikoihin. Se kuului African diokeesiin ja mainitaan 300-luvun alussa Veronan luettelossa. Provinssia hallitsi alun perin praeses ja vuodesta 324 consularis.[2]
300-luvulla provinssi kuului välillä Italia, Illyricum et African prefektuuriin ja välillä Italia et African prefektuuriin. Rooman valtakunnan jaon vuonna 395 jälkeen provinssi oli osa Länsi-Roomaa ja kuului edelleen Italia et African prefektuuriin ja African diokeesiin.
Tärkeimmät provinsseissa tapahtuneet muutokset alueella olivat:
Rooman valtakunta | Länsi-Rooma | Nykyinen alue tai valtio | ||||
---|---|---|---|---|---|---|
Tasavallan ja keisarikauden provinssit n. vuoteen 293 saakka |
Myöhäisroomalaiset provinssit | |||||
n. vuosina 293–395[sel 1] | vuodesta 395[sel 2] | |||||
Africa 146–46/45 eaa. |
Africa vetus 46/45–27 eaa. |
Africa proconsularis 27 eaa.–193 jaa. |
Africa proconsularis | Proconsularis Zeugitana | Africa proconsularis | (Tunisia pohjoinen) |
Valeria Byzacena | Byzacena | (Tunisia eteläinen) | ||||
Tripolitania | Tripolitania | (Libyan länsirannikko) | ||||
Africa nova 46/45–27 eaa. |
Numidia | Numidia Cirtensis | Numidia | (Algeria koillinen) | ||
Numidia militiana | ||||||
Selitykset:
|
Lähteet
- Byzacena Oxford Reference. Viitattu 1.11.2022.
- Nicholson, Oliver: ”Byzacena”, The Oxford Dictionary of Late Antiquity, s. 275. Oxford University Press, 2018. ISBN 9780192562463.
- Adkins, Lesley & Adkins, Roy A.: Handbook to Life in Ancient Rome, s. 117. Updated Edition. Facts on File Library of World History. Infobase Publishing, 2004. ISBN 978-0-8160-5026-0.
- Achaea
- Aegyptus Herculia
- Aegyptus Jovia
- Aemilia et Liguria
- Africa proconsularis
- Alpes Cottiae
- Alpes maritimae
- Alpes Poeninae et Graiae
- Apulia et Calabria
- Aquitania prima
- Aquitania secunda
- Arabia
- Armenia minor
- Asia
- Baetica
- Belgica prima
- Belgica secunda
- Bithynia
- Britannia prima
- Britannia secunda
- Campania
- Cappadocia
- Caria
- Carthaginensis
- Cilicia
- Corsica
- Creta
- Cyprus
- Dacia mediterranea
- Dacia ripensis
- Dalmatia
- Dardania
- Diospontus
- Epirus nova
- Epirus vetus
- Europa
- Flaminia et Picenum
- Flavia Caesariensis
- Galatia
- Gallaecia
- Germania prima
- Germania secunda
- Haemimontus
- Hellespontus
- Insulae
- Insulae Baleares
- Isauria
- Libya inferior
- Libya superior
- Lucania et Bruttii
- Lugdunensis prima
- Lugdunensis secunda
- Lusitania
- Lycia et Pamphylia
- Lydia
- Macedonia
- Mauretania Caesariensis
- Mauretania Sitifensis
- Mauretania Tingitana
- Maxima Caesariensis
- Mesopotamia
- Moesia prima
- Moesia secunda
- Narbonensis prima
- Narbonensis secunda
- Noricum mediterraneum
- Noricum ripense
- Numidia Cirtensis
- Numidia militiana
- Novempopulana
- Osroene
- Pannonia prima
- Pannonia secunda
- Paphlagonia
- Phrygia prima
- Phrygia secunda
- Pisidia
- Pontus Polemoniacus
- Praevalitana
- Raetia prima
- Raetia secunda
- Rhodope
- Samnium
- Sardinia
- Savia
- Scythia
- Sequania
- Sicilia
- Syria Coele
- Syria Palaestina
- Syria Phoenice
- Tarraconensis
- Thebais
- Thessalia
- Thracia
- Tripolitania
- Tuscia et Umbria
- Valeria Byzacena
- Valeria
- Venetia et Histria
- Viennensis
- Achaea
- Aegyptus
- Aemilia
- Africa proconsularis
- Alpes Cottiae
- Alpes maritimae
- Alpes Poeninae et Graiae
- Apulia et Calabria
- Aquitanica prima
- Aquitanica secunda
- Arabia
- Arcadia
- Armenia prima
- Armenia secunda
- Asia
- Augustamnica
- Baetica
- Belgica prima
- Belgica secunda
- Bithynia
- Britannia prima
- Britannia secunda
- Byzacena
- Campania
- Cappadocia prima
- Cappadocia secunda
- Caria
- Carthaginensis
- Cilicia prima
- Cilicia secunda
- Corsica
- Creta
- Cyprus
- Dacia mediterranea
- Dacia ripensis
- Dalmatia
- Dardania
- Epirus nova
- Epirus vetus
- Euphratensis
- Europa
- Flaminia et Picenum annonarium
- Flavia Caesariensis
- Galatia
- Galatia salutaris
- Haemimontus
- Helenopontus
- Hellespontus
- Honorias
- Insulae
- Gallaecia
- Germania prima
- Germania secunda
- Insulae Baleares
- Isauria
- Libya inferior
- Libya superior
- Liguria
- Lucania et Bruttii
- Lugdunensis prima
- Lugdunensis secunda
- Lugdunensis tertia
- Lusitania
- Lycaonia
- Lycia
- Lydia
- Macedonia prima
- Macedonia secunda
- Mauretania Caesariensis
- Mauretania Sitifensis
- Mauretania Tingitana
- Maxima Caesariensis
- Maxima Sequanorum
- Mesopotamia
- Moesia prima
- Moesia secunda
- Narbonensis prima
- Narbonensis secunda
- Noricum mediterraneum
- Noricum ripense
- Novempopulana
- Numidia
- Osroene
- Palaestina prima
- Palaestina secunda
- Palaestina salutaris
- Pamphylia
- Pannonia prima
- Pannonia secunda
- Paphlagonia
- Phoenice prima
- Phoenice secunda
- Phrygia Pacatiana
- Phrygia salutaris
- Picenum suburbicarium
- Pisidia
- Pontus Polemoniacus
- Praevalitana
- Raetia prima
- Raetia secunda
- Rhodope
- Samnium
- Sardinia
- Savia
- Scythia
- Senonia
- Sicilia
- Syria prima
- Syria secunda
- Tarraconensis
- Thebais
- Thessalia
- Thracia
- Tripolitania
- Tuscia et Umbria
- Valentia
- Valeria (Italia)
- Valeria (Pannonia)
- Venetia et Histria
- Viennensis