Byxbegär

Vuonna 2000 Uppsalan yliopiston professori emerita Ingeborg Nordin Hennel väitti, että Rosenberg oli kopioinut teokseen sanatarkasti kahden muun tutkijan tekstiä tätä kertomatta. Viisi vuotta myöhemmin politiikan tutkija Johan Tralau otti asian esille sanoi, että opiskelija olisi hylätty tällaisesta plagioinnista. Tralaun mukaan yliopistossa feministinen sukupuolipolitiikka on ohittanut akateemisuuden vaatimukset.[3] Tralau osoitti Rosenbergin tekstejä, joissa lähdekirja oli mainittu mutta Tralaun mukaan niin, että lukija ei ymmärrä katkelman olevan suoraan toisesta kirjasta.[4][5][6]

Tiina Rosenberg kommentoi, että Tralau ei ole ilmeisesti lainkaan lukenut puheena olevaa kirjaa ja että se on Tralaulle vain sivuseikka hänen oikeistolaisessa feminismin vastaisessa kampanjassaan. Rosenbergin mukaan viitteen olisi tullut olla yhtä virkettä myöhemmin. Sen sijaan väite, että viite puuttuisi, on valheellinen.[7] Ingeborg Nordin Hennel kommentoi, että Tralaun syytös plagioinnista on selvästi osa poliittista kampanjaa Rosenbergiä vastaan.[8] Mediatutkija Katariina Kyrölä on liittänyt syytökset osaksi ajankohdan toimintaan, jossa monet, erityisesti oikeistolaiset tahot vastustivat julkisuudessa äänekkäästi naisliikettä. Kyrölän mukaan Rosenbergin asema professorina kyseenalaistettiin plagiaattisyytösten avulla ja syytteiden esittäjänä toimi oikeistolainen aktiivi. (Tiedotustutkimus 4/2005)[9]

Tukholman yliopiston humanistinen tiedekunta ilmoitti, ettei se ala tutkimaan Rosenbergiin kohdistuneita plagiointisyytöksiä. Tiedekunnan johdon lausunnon mukaan Rosenbergilla ei ole ollut plagiointitarkoitusta, hän viittaa kirjan tekstissä käyttämiinsä lähteisiin eikä plagiointisyytöksille ole perusteita.[10]