Hiirihaukat

Hiirihaukat (Buteo) on haukkojen heimoon kuuluva päiväpetolintusuku, johon kuuluu Birdlife Suomen mukaan 26 lajia.[1] Sukuun kuuluu noin 9 prosenttia kaikista päiväpetolinnuista ja 12 prosenttia haukkojen heimon lajeista.[2]

Hiirihaukat
Soreahiirihaukka (Buteo magnirostris)
Soreahiirihaukka (Buteo magnirostris)
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Päiväpetolinnut Accipitriformes
Heimo: Haukat Accipitridae
Suku: Hiirihaukat
Buteo
Lacépède, 1799
Katso myös

  Hiirihaukat Wikispeciesissä
  Hiirihaukat Commonsissa

Koko ja ulkonäkö

Hiirihaukat ovat suurehkoja,[3] pitkä-, pyöreä- ja leveäsiipisiä lintuja, joilla on pyöreä ja leveä pyrstö,[4] vankka ruumiinrakenne ja enimmäkseen tumma höyhenpuku. Jalat ovat melko lyhytvarpaiset, mutta hyvin tehokkaat saalistamiseen.[5] Siipiväli vaihtelee metristä vähän yli puoleentoista metriin. Naaraat ovat hieman koiraita kookkaampia.[3] Suvun edustajien koko vaihtelee 200 grammaa painavista koiraspuolisista soreahiirihaukoista yli kaksi kiloa painaviin mongolianhiirihaukkanaaraisiin.[2]

Levinneisyys

Hiirihaukkoja tavataan viidellä mantereella sekä useilla valtamerisaarilla, mutta Australiasta ne puuttuvat.[2] Euroopassa tavataan kolmea lajia, joiden kaikkien levinneisyys ulottuu myös muille mantereille. Piekana ja sitä etelämpänä elävä hiirihaukka kuuluvat myös Suomen pesimälinnustoon. Arohiirihaukka pesii Euroopassa vain Balkanin niemimaalla.[3]

Elintavat

Hiirihaukat ovat enimmäkseen savannien ja muiden aukeiden alueiden petolintuja.[2] Useimmat lajit elävätkin trooppisten seutujen avoimilla mailla.[3] Niitä tavataan myös metsissä.[2]

Hiirihaukat ovat liitolentäjiä,[5] jotka kaartelevat vaivattomasti heikossakin tuulessa tai nousevissa ilmanpyörteissä.[3] Ne ovat helposti havaittavia ja kuuluvat parhaiten tunnettuihin haukkalajeihin, sillä niillä on tapana liidellä laiskasti ympyrää ilmassa ja oleilla näkyvällä tähystyspaikalla. Hiirihaukat saalistavat yleensä tähystyspaikaltaan ja pudottautuvat sieltä nappaamaan saaliin.[4]

Lajit

Lähteet
  1. Högmander, H., Björklund, H., Hintikka, J., Lokki, J., Södersved, J. & Velmala, W.: Maailman lintulajien suomenkieliset nimet 2018. BirdLife Suomi. Arkistoitu 15.2.2018. Viitattu 25.3.2018.
  2. Greenberg, Russell & Marra, Peter P.: Birds of Two Worlds: The Ecology and Evolution of Migration, s. 155. Baltimore, Maryland: Johns Hopkins University Press, 2005. ISBN 0-8018-8107-2. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 31.8.2011). (englanniksi)
  3. Aula, Kimmo & Kangasniemi, Kaija & Bergström, Irina (toim.): Kodin suuri eläinkirja 2: Hai–Jo, s. 183. Helsinki: Weilin + Göös, 1978. ISBN 951-35-1705.
  4. The Raptor Trust » Buteos 2006. The Raptor Trust. Arkistoitu 4.9.2011. Viitattu 31.8.2011. (englanniksi)
  5. Zoo: Suuri eläinkirja. 3, [Linnut, s. 237. (Beauté du monde animal: Oiseaux.) Suomentaneet Timo Alanko, Tuulikki Lahti ja Kalevi K. Malmström. Helsinki: WSOY, 1978. ISBN 951-0-08248-1.
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.