Butades

Butadeesta ja tämän tyttärestä Korasta (joissakin versioissa Kallirrhoe) kerrottiin myyttiä tai tarua, jolla antiikin aikana selitettiin piirustuksen, maalauksen tai kuvanveiston syntyä. Myytin nimeksi mainitaan usein myös muun muassa ”Piirustuksen alkuperä”. Myyttiä on kuvattu eri versioin ja tavoin eri aikoina.[1][2][3] Antiikista se tunnetaan parhaiten Plinius vanhemman kertomana.[1][4]

Myytin mukaan piirustus sai alkunsa Korintissa, jossa Butadeen tytär Kora piirsi pois matkustavan rakastettunsa kasvojen varjon ääriviivan seinälle. Valon lähteenä oli kynttilä, lamppu tai aurinko. Butades teki piirustuksesta reliefin ja poltti sen kovaksi keramiikkauunissa. Näin tytär saattoi säilyttää kuvan rakastetustaan. Reliefi oli tallessa nymfaionissa Korintissa aina siihen saakka, kunnes Mummius tuhosi kaupungin. Plinius lisää, että Butades keksi myös savitöiden värjäämisen lisäämällä punaista väriä, sekä oli ensimmäinen, joka teki temppeleihin terrakottaisia kattokoristeita.[1][4]

Tarinasta on useita versioita. Giorgio Vasarin mukaan piirtäjä ei ollut nainen, vaan oman siluettinsa piirtänyt mies.[5] Vasari tulkitsi Pliniusta siten, että maalaustaiteen toi Kreikkaan Egyptistä Lyydian kuningas Gyges, joka nähtyään tulen valossa lankeavan varjonsa piirsi seinälle oman ääriviivansa hiilellä. Vasari kertoo Pliniuksen lisänneen, että hieman myöhemmin miesten tavaksi tuli sommitella teoksiaan käyttämällä pelkästään viivoja ilman värejä.[6]

Myytti tuli erityisen suosituksi 1700-luvulta alkaen Euroopassa. Useat taiteilijat ovat tehneet siitä piirustuksia ja maalauksia. Venäläinen taiteilijakaksikko Komar & Melamid maalasi 1980-luvun alussa kuvan, jossa nainen maalaa lampun valossa Josef Stalinin kasvosiluettia. Teoksen nimi on Sosialistisen realismin synty.[7][8]

• 
  Jean-Baptiste Regnault, Maalaustaiteen alkuperä, 1785.
• 
  Joseph Wright, Korintin neito, noin 1782-1785.
• 
  Joseph Benoit Suvée, Piirustustaiteen keksiminen, 1791.
• 
  Joseph Benoit Suvée, Piirustustaiteen keksiminen, 1791.