Burzum

Vuonna 1988 tai -89 Vikernes perusti parin ystävänsä kanssa yhtyeen nimeltä Kalashnikov neuvostoliittolaisen asemallin mukaan. Nimi muuttui kuitenkin nopeasti Uruk-haiksi, joka on J. R. R. Tolkienin kirjassa Taru sormusten herrasta erästä örkkirotua tarkoittava nimitys. Myös hänen taiteilijanimensä Grishnack tulee Tolkienin kirjasta, jossa erään örkkipäällikön nimi on Grishnákh.[2] Hän oli myös vuosina 1989–1991 jäsenenä lyhytikäisessä death metal -yhtye Old Funeralissa.[3][4] Uruk-hai äänitti yhden demon vuonna 1989, joka löytyy ainoastaan bootleg-levy Blast From The Ancient Pastilta, jonka Varg teki bändin faneja varten.[5][6]

Vikernes katsoi kuitenkin, ettei hänen ystävillään ollut tarpeeksi motivaatiota, taitoa eikä oikeaa asennetta yhtyeessä soittamiseen. Jäsenten erottamisen jälkeen Vikernes muutti yhtyeen nimen Burzumiksi. Burzum tarkoittaa mustalla kielellä pimeyttä. Sana on napattu Taru sormusten herrasta -kirjan keinotekoisesti luodusta kielestä. Vikernes on itse selittänyt nimen johtuvan siitä, että Tolkien hänen mukaansa käytti örkkejä luodessaan esikuvina muinaisia skandinaaveja. Örkkien käyttäytymisessä ja kielessä on nähty samoja piirteitä kuin viikingeillä: molemmat olivat aikanaan muiden kansojen pelkäämiä. Tolkien ei suoraan rinnasta fantasiahahmojaan todellisiin kansoihin.

Burzumin musiikki oli ensimmäisillä levyillä perinteistä ja äänimaailmaltaan karua black metallia. Kolmannella levyllä Hvis Lyset Tar Oss syntetisaattoreiden osuus kasvoi ja kappaleet pidentyivät jopa yli 10-minuuttisiksi. Tyyli säilyi silti harkitun minimalistisena. Kappaleet perustuvat melko yksinkertaisille riffeille ja sointukierroille, mutta useiden kosketinsoitin- ja kitararaitojen luoma tunnelma on primitiivisyydestä ja kolhosta äänimaailmasta huolimatta - tai ehkä osittain niistä johtuen - unettava ja hypnoottinen. Huomiota herättävää on Vikernesin lauluyöskentely: hänen äänensä kuulostaa raa'alta ja kärsivältä ja herättää mielikuvia jostain täysin epäinhimillisestä.

Kuuluisimmat levyt ovat Vikernesin oma suosikki Hvis Lyset Tar Oss (1994) sekä Filosofem (1996). Vikernes soitti myös bassoa Mayhem-yhtyeessä, mutta joutui vankilaan vuonna 1993 surmattuaan Mayhemin johtohahmon, kitaristi Euronymouksen. Vankilassa Vikernes teki kaksi uutta levyä, joilla musiikki on black metalin sijaan dark ambientia. Vankilassa tehdyt instrumentaalilevyt kuvaavat skandinaavisia myyttejä. Dauði Baldrs Balderin kuolemaa ja Hliðskjálf puolestaan Ragnarökiä.

Burzumin musiikki on luonteeltaan kiisteltyä: monet pitävät yhtyeen parhaita levyjä black metallin ehdottomina klassikoina, mutta toiset taas eivät arvosta niiden minimalismia. Vikernes oli haastatteluissa ilmoittanut, että hän tulee vankilasta vapautumisensa jälkeen tekemään taas musiikkia, todennäköisimmin metallimusiikkia. Hän ei pystynyt luomaan musiikkia edes koskettimilla, sillä vankilan henkilökunta ei antanut hänen pitää syntetisaattoria sellissään. Hänellä oli käytössään akustinen kitara, mutta lopulta sekin takavarikoitiin. Vikernes kertoo suunnitelleensa joitakin uusia kappaleita, mutta levyn äänittämiseen ei vankilassa ole ollut luonnollisesti mahdollisuutta.

Varg Vikernes soittaa Burzumin levyillä kaikkia soittimia. Tosin Aske-EP:llä on mukana Emperorin jäsen Samoth soittamassa bassoa sekä ensimmäisen levyn War-kappaleessa on Euronymouksen soittama kitarasoolo.

Burzumia on usein epäilty niin sanotuksi NSBM-yhtyeeksi, mutta Vikernes on kiistänyt olevansa kansallissosialisti. Yhtyeen sanoituksista ei myöskään löydy selvää yhteyttä NSBM-suuntaukseen. Vikernes on irtisanoutunut nykyaikaisesta black metal -tyylilajista, eikä näe yhtymäkohtia sillä Burzumiin.[7]

Vapauduttuaan vankilasta 2009 Vikernes sävelsi uutta musiikkia Burzumille ja albumi Belus julkaistiin keväällä 2010. Levyn alkuperäinen nimi oli "Den Hvite Guden" (Valkoinen jumala), joka viittaa valon jumala Balderiin, mutta välttääkseen nimen tahallisen väärinymmärtämisen rasistisena viitauksena ihonväriin hän nimesi levyn uudelleen. Maaliskuussa 2011 julkaistiin Burzumin kahdeksas albumi Fallen.[8] Saman vuoden marraskuussa kokoelma-albumi From the Depths of Darkness, joka sisältää uudelleenäänitettyjä kappaleita kahdelta ensimmäiseltä levyltä.[9] Toukokuussa 2012 julkaistiin Burzumin yhdeksäs albumi Umpskiptar.[10] Toukokuussa 2013 Burzum julkaisi albumin Sôl austan, Mâni vestan, joka on kokonaan ambientia, kuten Dauði Baldrs ja Hliðskjálf.[11]

Pääartikkeli: Burzumin diskografia

• Burzum  (1992, Deathlike Silence)
• Det som engang var  (1993, Cymophane)
• Hvis lyset tar oss  (1994, Misanthropy Records, Cymophane)
• Filosofem  (1996, Misanthropy, Cymophane)
• Dauði Baldrs  (1997, Misanthropy)
• Hliðskjálf  (1999, Misanthropy)
• Belus  (2010, Byelobog Productions)
• Fallen  (2011, Byelobog)
• Umskiptar  (2012, Byelobog)
• Sôl austan, Mâni vestan  (2013, Byelobog)
• The Ways of Yore  (2014, Byelobog)
• Thulêan Mysteries  (2020)

Burzumin muut julkaisut

• Samoth (Tomas Haugen) – basso (1993)
• Euronymous – kitarasoolo kappaleessa War
• AiwarikiaR (Erik Lancelot) – rummut (Vikernesin miettiessä mahdollisia live-esiintymisiä, AiwarikiaR harjoitteli hänen kanssaan ja olisi Mayhemin Hellhammerin ohella ollut valinta bändin rumpaliksi.)

• Yhtyeen virallinen kotisivu