Buruli-haavauma

Buruli-haavauma (tunnetaan myös nimellä Bairnsdalen haavauma, Searlsin haavauma tai Daintreen haavauma[1][2][3]) on infektiotauti, jonka aiheuttaja on Mycobacterium ulcerans.[4] Infektion alkuvaiheessa on ominaista kivuton kyhmy tai turvonnut alue.[4] Tämä kyhmy voi muuttua haavaumaksi.[4] Haavauma voi olla suurempi ihon sisäpuolella kuin sen ulkopuolella,[5] ja sen ympärillä voi olla turvotusta.[5] Taudin pahetessa infektio voi levitä luuhun.[4] Buruli-haavaumat esiintyvät yleisimmin käsissä tai jaloissa;[4] kuume on harvinaista.[4]

Buruli-haavauma
Luokitus
ICD-10 A31.1 (ILDS A31.120)
ICD-9 031.1
Huom! Tämä artikkeli tarjoaa vain yleistä tietoa aiheesta. Wikipedia ei anna lääketieteellistä neuvontaa.

Aiheuttaja

M. ulcerans vapauttaa toksiinia nimeltä mykolaktoni, joka heikentää immuunijärjestelmän toimintaa ja aiheuttaa kudoskuolemaa.[4] Saman luokan bakteeri voi myös aiheuttaa tuberkuloosia ja lepraa (M. tuberculosis ja vastaavasti M. leprae).[4] Taudin leviämistapa ei ole tiedossa.[4] Veden lähteet voivat liittyä leviämiseen.[5] Tehokasta rokotetta ei ole olemassa vuodesta 2013.[4][6]

Hoito

Jos ihmisiä hoidetaan ajoissa, kahdeksan viikon antibioottihoito tehoaa 80 %:ssa tapauksista.[4] Hoidossa käytetään usein lääkkeenä rifampisiinia ja streptomysiinia.[4] Streptomysiinin sijasta käytetään joskus klaritomysiinia tai moksifloksasiinia.[4] Muuna hoitona voi olla haavauman leikkaus.[4][7] Kun infektio paranee, alueelle jää yleensä arpi.[6]

Epidemiologia

Buruli-haavaumia esiintyy yleisimmin maaseudulla Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, erityisesti Norsunluurannikolla, mutta sitä voi esiintyä myös Aasiassa, Länsi-Tyynenmeren alueella ja Amerikassa.[4] Tapauksia on ilmennyt yli 32 maassa.[5] Noin 5 000–6 000 tapausta esiintyy vuosittain.[4] Tauti esiintyy myös useissa eläimissä.[4] Albert Ruskin Cook kuvaili buruli-haavaumat ensimmäisenä vuonna 1897.[5]

Lähteet
  1. James, William D.; Berger, Timothy G.; et al. (2006). Andrews' Diseases of the Skin: clinical Dermatology. Saunders Elsevier, 340. ISBN 0-7216-2921-0.
  2. Rapini, Ronald P.; Bolognia, Jean L.; Jorizzo, Joseph L. (2007). Dermatology: 2-Volume Set. St. Louis: Mosby. ISBN 1-4160-2999-0.
  3. Lavender CJ, Senanayake SN, Fyfe JA, et al. (January 2007). "First case of Mycobacterium ulcerans disease (Bairnsdale or Buruli ulcer) acquired in New South Wales". Med. J. Aust. 186 (2): 62–3. PMID 17223764.
  4. Buruli ulcer (Mycobacterium ulcerans infection) Fact sheet N°199 World Health Organization. June 2013. Viitattu 23 February 2014.
  5. Nakanaga, K (2013). "Buruli ulcer and mycolactone-producing mycobacteria.". Japanese journal of infectious diseases 66 (2): 83–8. PMID 23514902.
  6. Einarsdottir T, Huygen K (November 2011). "Buruli ulcer". Hum Vaccin 7 (11): 1198–203. doi:10.4161/hv.7.11.17751. PMID 22048117.
  7. Sizaire V, Nackers F, Comte E, Portaels F (2006). "Mycobacterium ulcerans infection: control, diagnosis, and treatment". Lancet Infect Dis 6 (5): 288–296. doi:10.1016/S1473-3099(06)70464-9. PMID 16631549.
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.