Buprenorfiini

Buprenorfiini (kauppanimikkeitä Suomessa esimerkiksi Temgesic, Subutex, Suboxone, Norspan, Bunalict ja Buvidal[1][2][3]) on teollisuusyritys Reckitt Benckiserin vuonna 1969 kehittämä, tebaiinista puolisynteettisesti valmistettava opioidi,[4] jota käytetään kipulääkkeenä leikkausten jälkeen ja sydäninfarktin tai syövän kipujen lievityksessä,[5] sekä opioidiriippuvaisten henkilöiden korvaus- ja vieroitushoidossa.[6]

Buprenorfiini
Buprenorfiini
Systemaattinen (IUPAC) nimi
(2S)-2-[(-)-(5R,6R,7R,14S)-
9-alfa-syklopropyylimetyyli-4,5-epoksi-
6,14-etanomorfinaani-7-yyli]-3-hydroksi-
6-metoksi-3,3-dimetyylibutaani-2-oli
Tunnisteet
CAS-numero 52485-79-7
ATC-koodi N02AE01
PubChem 40400
DrugBank APRD00670
Kemialliset tiedot
Kaava C29H41NO4 
Moolimassa 467,64 g/mol
Farmakokineettiset tiedot
Hyötyosuus 54 % (intrarektaalinen)
50–60 % (sublinguaalinen, etanoli-liuoksesta)
48 % (intranasaalinen)
~30–35 % (sublinguaalinen, tabletti)
Proteiinisitoutuminen 96 %
Metabolia Hepaattinen
Puoliintumisaika 37 tuntia
Ekskreetio sappi ja renaalinen
Terapeuttiset näkökohdat
Raskauskategoria

C (US)

Reseptiluokitus

Schedule III (USA)
Schedule 8 (Aust.)
Schedule III (UK)
Cat. A (Singapore)

Antotapa sublinguaalinen, transdermaalinen, intravenoosinen, bukkaalinen
Suboxone-resoribletteja
Subutex 8 mg -lääkepakkaus

Käyttö

Alun perin buprenorfiinia käytettiin lääkityksenä voimakkaisiin kiputiloihin. Myöhemmin sen havaittiin sopivan opioidiriippuvaisten vieroitus- ja korvaushoitolääkkeeksi. Suomessa käytössä olevat Temgesic ja Suboxone ovat niin sanottuja resoribletteja eli niiden on tarkoitus liueta kielen alla, jolloin vaikuttava aine imeytyy elimistöön suun limakalvojen kautta. Nieltynä se menettää tehonsa, koska vatsahapot tuhoavat buprenorfiinin.[7] Korvaushoidossa potilas ottaa lääkeannoksen hoitopaikassa. Jos potilas sitoutuu hoitoon hyvin, hänelle voidaan luovuttaa enintään kahdeksaa vuorokausiannosta vastaava määrä lääkettä. Erityisestä syystä tällaiselle potilaalle voidaan poikkeuksellisesti luovuttaa lääkettä 15 vuorokausiannosta vastaava määrä.[8]

Tuotenimellä Norspan on Suomessa käytössä buprenorfiinilaastareita kivunlievitykseen. Muun muassa Isossa-Britanniassa myös buprenorfiinilaastareita on alettu käyttää opiaattivieroituksen loppuvaiheissa.lähde?

Toisin kuin heroiinilla, morfiinilla tai metadonilla, buprenorfiinilla on niin sanottu kattovaikutus. Annosta suurennettaessa aineen vaikutus lisääntyy aluksi, mutta pysyy sitten samana.[9] Tästä syystä buprenorfiini ei voi väärinkäytössä yksikseen aiheuttaa hengityslamaa tai kuolemaa, mutta esimerkiksi alkoholin ja bentsodiatsepiinien kanssa sekoitettuna voi seurauksena olla hengityslama, ja sitä kautta kuolema. Se voi myös aiheuttaa äkillisiä maksavaurioita.[10] Raskauden loppuvaiheessa käytetty suuri annos buprenorfiinia voi aiheuttaa vastasyntyneelle hengitysdepression.[11] Buprenorfiinin hengitystä lamaava vaikutus on onnistuttu kumoamaan tutkimustilanteessa jatkuvalla naloksoni-infuusiolla,[12] mutta naloksonin vaste buprenorfiinimyrkytyksissä voi olla vähäinen.[13]

Väärinkäyttö

Buprenorfiini on Suomen huumeiden käyttäjien keskuudessa yleisin opioidi.[14] Buprenorfiinia salakuljetetaan Suomeen usein Ranskasta.[15] Pääosa katukaupassa liikkuvasta buprenorfiinista tulee laittomasti ulkomailta.[16][17] Nykyisin käytetään joskus buprenorfiini–naloksoni-yhdistelmävalmistetta (Suboxone),[18] jossa on opioidiantagonisti naloksonia estämässä väärinkäyttöä.[19] Tablettien rinnalle on viime aikoina useilla paikkakunnilla otettu käyttöön Suboxone film, joka vähentää väärinkäyttöä. Lääke imeytyy tässä muodossa suun limakalvoilta suoraan verenkiertoon.lähde?

Suomessa heroiinin saatavuus heikkeni 2000-luvun alun jälkeen, koska Afganistanin sota heikensi oopiumtuotantoa. Buprenorfiinia alettiin käyttää korvaavana aineena. Kun heroiinin saatavuus palautui, käyttäjät eivät vaihtaneet buprenorfiinia heroiiniin ja heroiinimarkkinat eivät palautuneet entiselle tasolleen.[20][21][22][23][24] Vuonna 2000 Suomessa kuoli 63 ihmistä heroiiniin, vuonna 2005 enää kolme.[25] Vuonna 2000 buprenorfiini oli tärkein myrkytyskuoleman löydös kolmessa tapauksessa ja 34:ssä tapauksessa vuonna 2004.[26]

Proviisori Hanna Uosukaisen väitöskirjan mukaan suurin osa tutkimuksen kohteena olleista buprenorfiinin väärinkäyttäjistä käytti sitä päivittäin suonensisäisesti. Buprenorfiinin väärinkäyttäjien keskuudessa työttömyys, matala koulutustaso sekä toimeentulo sosiaalitukien avulla olivat yleisiä.[27] Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Päihdehuollon huumeasiakkaat 2011 -raportin mukaan buprenorfiinin ensisijaiseksi ongelmapäihteekseen maininneista 86 prosenttia käytti ainetta pääosin pistämällä. 44 prosenttia buprenorfiinin ongelmakäyttäjistä käytti ainetta päivittäin.[28]

Rattijuopumuksissa buprenorfiini-tapauksia oli vuonna 2012 vajaa 700. Poliisin mukaan korvaushoidosta saadusta annoksesta päätyy lähes aina osa laittomasti myyntiin.[29] A-klinikkasäätiön johtava ylilääkäri Kaarlo Simojoki toteaa kuitenkin, että kyselytutkimusten perusteella korvaushoitolääkkeiden katukauppaa on liioiteltu.[30] Osa katukäytöstä on itselääkitystä, jolla paikataan sietämättömäksi venyneitä hoitojonoja.[31]

Pääkaupunkiseudun katukaupassa Subutex-tabletti maksaa 30–50 euroa ja Pohjois-Suomessa jopa 100–150 euroa. Vankiloihin salakuljetetun aineen hinta on tätäkin suurempi.[32]

Buprenorfiiniin liittyvä sekakäyttö aiheuttaa nykyisin Suomessa enemmän kuolemia kuin mikään muu laiton huumausaine. Erityisen vaarallista se on nautittuna yhdessä alkoholin ja bentsodiatsepiinin kanssa.[33] Vuonna 2004 buprenorfiiniin liittyvä sekakäyttö aiheutti Suomessa noin 30[34] ja vuonna 2010 46[35] henkilön kuoleman.

Vaikutusmekanismi

Buprenorfiini vaikuttaa monipuolisesti eri opioidireseptoreihin. Se vaikuttaa osittaisagonistina μ-opioidireseptorissa ja antagonistina κ- ja δ-opidireseptoreissa.[36][37][38][39][40][41]

Buprenorfiinin aineenvaihduntatuote norbuprenorfiini toimii täysagonistina μ- ja δ-opidireseptoreissa ja osittaisagonistina κ-opioidireseptorissa.[42][43] Toisin kuin buprenorfiinilla, norbuprenorfiinilla on heikko kipua lievittävä vaikutus, mutta hengitystä lamaava vaikutus on kymmenkertainen. Tämä johtuu siitä, että norbuprenorfiini kiinnittyy voimakkaasti P-glykoproteiiniin, mikä vaikeuttaa veri-aivoesteen ylittämistä.[44]

Buprenorfiini ja norbuprenorfiini poistuvat elimistöstä glukuronidaatteina, jotka myös kiinnittyvät opioidireseptoreihin, mutta vaikutukset ovat lieviä.[45]

Katso myös

Lähteet

  • Koulu, M. & Tuomisto, J.: Farmakologia ja toksikologia. Kustannus Oy Medicina, 2007, 7.p. ISBN 978-951-97316-2-9. Teoksen verkkoversio.

Viitteet

  1. Ihmisille tarkoitettujen lääkevalmisteiden valmisteyhteenvedot ATC-koodin perusteella: N02AE01 Fimea.
  2. Ihmisille tarkoitettujen lääkevalmisteiden valmisteyhteenvedot ATC-koodin perusteella: N07BC51 Fimea.
  3. Ihmisille tarkoitettujen lääkevalmisteiden valmisteyhteenvedot ATC-koodin perusteella: N07BC01 Fimea.
  4. Heel RC, Brogden RN, Speight TM, Avery GS: Buprenorphine: a review of its pharmacological properties and therapeutic efficacy. Evaluations on New Drugs, Helmikuu 1979, 17. vsk, nro 2. doi:10.2165/00003495-197917020-00001. (englanniksi)
  5. Temgesic valmisteyhteenveto (Arkistoitu – Internet Archive) Spc.nam.fi viitattu 6.2.2015.
  6. Terveyskirjasto viitattu 13.4.2009.
  7. Lääkemuodot ja antotavat viitattu 13.4.2009.
  8. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus opioidiriippuvaisten vieroitus- ja korvaushoidosta eräillä lääkkeillä 33/2008 Finlex.
  9. Opioidikorvaushoito: metadonin ja buprenorfiinin turvallisuuden vertailu Käypä hoito 7.6.2012.
  10. Schering-Plough[vanhentunut linkki] viitattu 13.4.2009.
  11. Valmisteyhteenveto Lääkelaitos.fi (Arkistoitu – Internet Archive) viitattu 13.4.2009.
  12. Naloxone reversal of buprenorphine-induced respiratory depression. Anesthesiology. 2006 Jul;105(1):51–7.
  13. Akuutit lääkeainemyrkytykset Hoitotyön Pharmaca Fennica.
  14. Buprenorfiini päihdekäytössä Päihdelinkki 20.12.2005.
  15. Huumeiden nettikaupan kasvu lisää salakuljetusta (Arkistoitu – Internet Archive) Animaatio näyttää, mitä reittejä pitkin yleisimpiä huumausaineita tuodaan Suomeen. Helsingin Sanomat 9.2.2014.
  16. Muuttuva myrkytyskuolema Potilaan lääkärilehti 09.01.2014.
  17. Kissa ja hiiri -leikkiä vastaanotolla Lääkärilehti 5/2015.
  18. Kylmäaho, Heli ja Matalalampi, Sari, Buprenorfiini vai metadoni? Asiakkaiden kokemuksia korvaushoidosta viitattu 7.3.2014.
  19. Terveysporti.fi viitattu 13.4.2009.
  20. Rönkä, Sanna: Huumeiden käyttäjien kuolemat Suomessa : Monimenetelmäinen tutkimus lääkkeellistymisen, sosiaalisen huono-osaisuuden ja huumeiden käyttökontekstien näkökulmasta, s. 15. Helsingin yliopisto, 2018. Teoksen verkkoversio (viitattu 12.1.2019).
  21. Anu Nousiainen: Suomessa kuollaan samoihin kipu­lääkkeisiin, joista USA:n pelottava huume-epidemia lähti liikkeelle – ja lääketehtaat tekevät niillä valtavat voitot Helsingin Sanomat. 2.12.2017. Viitattu 2.12.2017.
  22. Raijo Kantomaa: Huumekuolemat ovat kolminkertaistuneet 2000-luvulla Suomessa – yleisin syy on korvaushoitolääke buprenorfiinin yliannostus MTV Uutiset. 27.5.2020. Viitattu 27.5.2020.
  23. Ville Eklund: Pentti Karvonen on suurin syy siihen, miksi Suomen huumetilanne on aivan poikkeuksellinen – istui vankilassa hoidosta, joka nyt on laillinen: "Elämäntyöni oli lopettaa heroiinikauppa Suomessa" MTV Uutiset. 31.5.2020. Viitattu 20.6.2020.
  24. Taliban on maailman johtava huumekauppias – lupasi nyt lopettaa oopiumin viljelyn Iltalehti 19.8.2021.
  25. Heroiini palaamassa takaisin katukauppaan MTV 28.02.2007.
  26. Vuori et al: Oikeuskemiallisesti todetut myrkytyskuolemat Suomessa vuosina 2002-2004. Lääkärilehti, 2006, nro 21–22.
  27. Buprenorfiinin väärinkäyttö on Suomessa korvannut heroiinin Verkkouutiset 14.2.2014.
  28. Päihdehuollon huumeasiakkaat 2011 THL 30.08.2012.
  29. Pitkänen, Kari: Subutex vaarantaa liikenteessä, korvaushoidossa ajo-oikeus säilyy. Keskisuomalainen, 31.5.2013.
  30. A-klinikkasäätiö: Narkomaanien korvaushoitolääkkeiden katukauppaa liioiteltu (Arkistoitu – Internet Archive) Helsingin Sanomat 7.3.2014.
  31. Irtiotto maaseudulle Ylioppilaslehti 7.3.2008.
  32. Huumetilanne Suomessa 2014 Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos, s. 130
  33. Heroiinin korvaushoitolääke tappaa sekakäyttäjiä Suomessa MTV. Viitattu 27.11.2017.
  34. Subutex-kuolemat lisääntyneet MTV. Viitattu 27.11.2017.
  35. Tappavimman huumeen pitäisi olla turvallinen – kuolemat aiheuttaa suomalainen käyttötapa MTV. Viitattu 27.11.2017.
  36. Jacob JJ, Michaud GM, Tremblay EC (1979). "Mixed agonist-antagonist opiates and physical dependence". Br J Clin Pharmacol 7 Suppl 3: 291S–296S. doi:10.1111/j.1365-2125.1979.tb04703.x. PMID 572694.
  37. Lutfy K, Cowan A (October 2004). "Buprenorphine: a unique drug with complex pharmacology". Curr Neuropharmacol 2 (4): 395–402. doi:10.2174/1570159043359477. PMID 18997874.
  38. Kress HG (March 2009). "Clinical update on the pharmacology, efficacy and safety of transdermal buprenorphine". Eur J Pain 13 (3): 219–30. doi:10.1016/j.ejpain.2008.04.011. PMID 18567516.
  39. Robinson SE (2002). "Buprenorphine: an analgesic with an expanding role in the treatment of opioid addiction". CNS Drug Rev 8 (4): 377–90. PMID 12481193.
  40. (2011) Lowinson and Ruiz's Substance Abuse: A Comprehensive Textbook. Lippincott Williams & Wilkins, 439. ISBN 978-1-60547-277-5.
  41. Bidlack JM (2014). "Mixed kappa/mu partial opioid agonists as potential treatments for cocaine dependence". Adv. Pharmacol. 69: 387–418. doi:10.1016/B978-0-12-420118-7.00010-X. PMID 24484983.
  42. Pharmacokinetic-pharmacodynamic modeling of the respiratory depressant effect of norbuprenorphine in rats J Pharmacol Exp Ther. 2007 May;321(2):598–607. Epub 2007 Feb 5.
  43. Comparison of pharmacological activities of buprenorphine and norbuprenorphine: norbuprenorphine is a potent opioid agonist J Pharmacol Exp Ther. 2001 May;297(2):688–95.
  44. P-Glycoprotein Is a Major Determinant of Norbuprenorphine Brain Exposure and Antinociception J Pharmacol Exp Ther. 2012 Oct;343(1):53–61. doi: 10.1124/jpet.112.193433. Epub 2012 Jun 27.
  45. Buprenorphine metabolites, buprenorphine-3-glucuronide and norbuprenorphine-3-glucuronide, are biologically active Anesthesiology. 2011 Dec;115(6):1251–60. doi: 10.1097/ALN.0b013e318238fea0.

    Aiheesta muualla

     

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.