Bule

Bule (m.kreik. βουλή, būlē tai boulē, door.kreik. βωλά, bōlā, aiol.kreik. βόλλα, bolla)[1] oli antiikin Kreikassa poliksen eli kaupunkivaltion neuvosto, joka oli usein valmisteleva elin ekklesian tai demoksen eli kansankokousten kokoontumisia varten sekä kansankokouksen tekemiä päätöksiä toimeenpaneva elin. Näin se vastasi monin tavoin senaattia tai hallitusta. Parhaiten tunnetaan Ateenan kaupunkivaltion bule eli ”viidensadan neuvosto”.[2][3][4]

Varhaisina aikoina bule viittasi kuninkaiden, vanhimpien ja sotapäälliköiden neuvostoihin, jotka tekivät päätöksiä yhteisistä asioista, ja sana esiintyy tässä merkityksessä jo Homeroksella.[1][4] Historiallisella ajalla bule-neuvostoja oli monissa kreikkalaisissa kaupunkivaltioissa,[4] myös muissa kuin demokraattisesti hallituissa. Tyypillisen bulen jäsenmäärä vastasi nykyaikaisen parlamentin kokoa, siinä missä ekklesia-kansankokoukset olivat paljon suurempia, sillä niihin voivat periaatteessa ottaa osaa kaikki miespuoliset kansalaiset. Buleissa jäsenmäärä oli sen sijaan rajattu, ja jäsenet valittiin esimerkiksi arpomalla. Esimerkiksi Ateenassa bulen koko oli klassisella kaudella 500 miestä.[2] Bulen kokouspaikasta käytettiin nimeä buleuterion.[5]

Hellenistisellä ja roomalaisella kaudella bule-neuvostoista tuli polisten poliittisen elämän keskipiste niiden hallinnon muututtua oligarkkisemmiksi.[6] Kreikan parlamentti tunnetaan nykyisin kreikaksi nimellä Voulí (kreik. Βουλή) antiikin aikaisen instituution mukaan.

Ateenassa
Pääartikkeli: Ateenan bule eli ”viidensadan neuvosto”
Ateenan Buleuterionin rauniot Agoralla.
Ateenan bulen tekemä päätös kaiverrettuna marmoristeleen, n. 440–425 eaa. Epigrafinen museo.

Antiikin Ateenan bule on tunnetuin esimerkki kreikkalaisten polisten buleista, ja usein nimellä viitataan juuri siihen. Ateenassa neuvoston nimi oli oikeammin ”viidensadan neuvosto” erotuksena kaupungin toisesta bule-nimellä tunnettu neuvostosta eli areiopagin neuvostosta. Ellei erikseen mainita, nimitys bule viittaa Ateenassa aina ensin mainittuun neuvostoon. Neuvostoon kuului sen nimen mukaisesti 500 miestä, 50 jokaisesta kymmenestä fylestä eli ”heimosta” tai oikeammin eräänlaisesta äänestyspiiristä.[2][4]

Ateenan bule esitetään perustetuksi Solonin aikana arkaaisella kaudella vuonna 594 eaa. Tuolloin neuvoston koko oli 400 miestä, 100 jokaisesta neljästä vanhasta fylestä. Bule laajennettiin 500-miehiseksi Kleistheneen uudistusten myötä vuonna 508/507 eaa., kun fylejen määrä nousi kymmeneen.[3][4] Bule kokoontui 460-luvulta eaa. lähtien yleensä Agoralla sijainneessa Buleuterionissa.[2]

Bulen jäsenet valittiin arpomalla. Arpomista ei kuitenkaan suoritettu suoraan koko fylen miehistä, vaan niin, että fylen kullakin demoksella (esim. kaupunginosa tai kyläkunta) oli määrätty määrä paikkoja. Demosten paikkamäärä bulessa vaihteli 1–12 välillä väkiluvun mukaan. Lain mukaan neuvosmiehenä saattoi olla elämänsä aikana vain kaksi vuoden mittaista kautta.[2][4] Käytännön työn järjestämiseksi ja ylimmän vallan kierrättämiseksi bulen jäsenten joukosta toimi aina viisikymmentä miestä prytaneina. Näiden tehtävänä oli päivystäminen, juoksevien asioiden hoitaminen sekä bulen ja ekklesian koollekutsuminen tarvittaessa.

Bule kokoontui joka päivä juhlapäiviä lukuun ottamatta. Näin vuodessa oli noin 275 istuntopäivää.[5] Bulen tärkein tehtävä oli valmistella ekklesian kokousten esityslista. Ateenan valtiomuodon mukaan mitään asiaa ei voitu käsitellä ekklesian kokouksissa ennen kuin se oli esikäsitelty bulessa ja siitä oli tehty ekklesialle aloite.[4] Bulella oli kuitenkin mahdollisuus tehdä myös omia päätöksiä jokapäiväisemmissä asioissa.[7]

Lisäksi bulella oli suuri määrä hallinnollisia ja toimeenpanevia tehtäviä. Se esimerkiksi valvoi julkista taloutta ja toimeenpani verotuksen; maksoi viranhaltijoiden palkat; hallinnoi pyhäkköjä ja toteutti kaupungin yhteisten uskonnollisten juhlien vieton; tarkasti julkiset rakennukset, erityisesti puolustukselliset rakennelmat; tarkasti ratsuväen ja laivaston; vuokrasi valtion maita; sekä jakoi köyhäinavustukset vammautuneille. Bule osallistui myös oikeustoimiin tietyissä tapauksissa. Se kykeni rankaisemaan sen määräysvaltaa vastaan rikkoneita ja pystyi syyttämään viranomaisia virkarikkeistä.[4][8]

Muissa kaupungeissa

Bulen jäsenmäärät, koostumus, tehtävät ja valtaoikeudet vaihtelivat eri kaupungeissa, ja Ateenan ulkopuolelta kaupunkien neuvostoista tiedetään vain vähän. Joissakin kaupungeissa, kuten Spartassa, bulea vastasi oligarkisempi vanhinten neuvosto gerusia.

Bulen olemassaolo tunnetaan antiikin lähteiden perusteella Ateena mukaan lukien ainakin seuraavista kaupungeista (suluissa nimitys ja jäsenmäärä, mikäli tiedossa):[9]

Lähteet
  • Hansen, Mogens Herman: The Athenian Democracy in the Age of Demosthenes: Structure, Principles, and Ideology. University of Oklahoma Press, 1991. ISBN 0806131438.
  • Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: An Inventory of Archaic and Classical Poleis. An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation. Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1.

Viitteet
  1. Liddell, Henry George & Scott, Robert: βουλή, ἡ A Greek-English Lexicon. 1940. Oxford: Clarendon Press / Perseus Digital Library, Tufts University. (englanniksi)
  2. Hansen 1991, s. 246–250.
  3. Boule Encyclopaedia Britannica. Viitattu 5.11.2018.
  4. Peck, Harry Thurston: Boulé Harpers Dictionary of Classical Antiquities. 1898. Viitattu 5.11.2018.
  5. Hansen 1991, s. 250–255.
  6. Hansen 2004, s. 20.
  7. Hansen 1991, s. 255–257.
  8. Hansen 1991, s. 257–265.
  9. Hansen 2004, s. 1341–1342.
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.