Bui
Bui (ven. Буй) on kaupunki Kostromajoen varrella Kostroman alueella Keski-Venäjällä, noin 400 km Moskovasta koilliseen. Vuonna 2010 sen väkiluku oli noin 25 000 asukasta.lähde?
| Bui Буй |
|
|---|---|
 Buin rautatieasema |
|
.png.webp) lippu |
.svg.png.webp) vaakuna |
 Kostroman alue Venäjällä, alla kaupungin sijainti alueella |
|
  Bui |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Venäjä |
| Subjekti | Kostroman alue |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 21,2 km² |
| Korkeus | 100 m |
| Väkiluku (2010) | 25 330 |
| – Väestötiheys | 1 195 as./km² |
| Aikavyöhyke | UTC+3 (MSK) |
Historia
Bui oli alun perin merjalaisten kauppapaikka ja linnoituskukkula noin 400-500 jaa. Alue oli suomensukuisten kansojen asuttama Venäjän mongolivalloitukseen saakka 1237-1238. Historiankirjoituksessa Bui mainitaan vuonna 1536 Kostroma- ja Vjoksa-jokien yhtymäkohdassa olevana, Moskovan Venäjän itärajaa suojaavana linnoituksena, joka oli rakennettu tuon aikaisen Venäjän hallitsijan, Iivana Julman äidin Jelena Glinskajan määräyksestä. Kaupungin aseman Bui sai 1778 Katariina Suuren valtakaudella.
Pietarin-Vjatkan (Kirovin) rautatietä rakennettaessa Buin väkiluku kasvoi nopeasti noin tuhannesta 3500:aan vuonna 1913 (rata valmistui 1908). Buin asema sijaitsi 682 virstaa Pietarista itään, ja 576 virstaa Moskovasta.
Vuosina 1914-1915 venäläiset rakensivat alueelle suuren vankileirin itävaltalaisia, unkarilaisia ja saksalaisia sotavankeja varten. Se sijaitsi Koregassa kolme virstaa Buista etelään Kostroman länsirannalla. Kun kaikki vangit vapautettiin Brest-Litovskin rauhan ehtojen mukaan maaliskuussa 1918, leiri jäi tyhjäksi.
Leiristä tuli pian sen jälkeen suomalaisten, Suomen sisällissodan jälkeen maasta paenneiden punaisten siirtokunta. Parhaillaan kesällä 1918 tässä Buin siirtolassa oli yli 3000 suomalaista. Väkiluku väheni kuitenkin nopeasti syksyä kohti. Lopullisesti suomalaisasutus seudulta hävisi Stalinin puhdistuksissa 1936-1938.
