Buenos Aires

Buenos Aires (/ˈbuenos ˈɑires/; espanjaksi [ˈbwenos ˈajɾes]), virallisesti Buenos Airesin autonominen kaupunki (esp. Ciudad Autónoma de Buenos Aires) erotuksena samannimisestä maakunnasta, on Argentiinan pääkaupunki sekä myös suurin kaupunki ja tärkein satama. Se on maan osavaltioihin kuulumaton itsehallinnollinen liittopiirikunta. Itse kaupungin asukasluku on noin 3,1 miljoonaa ja koko metropolialueen 15,2 miljoonaa vuonna 2019.[2] Buenos Aires on yksi Etelä-Amerikan suurimmista väestökeskittymistä.

Buenos Aires
(Ciudad de Buenos Aires)
lippu
lippu		 vaakuna
vaakuna

Buenos Aires

Koordinaatit: 34°36′30″S, 58°22′23″W
Valtio Argentiina
Maakunta Distrito Federal
Perustettu 3. helmikuuta 1536
Hallinto
 – Hallintojohtaja Horacio Rodríguez Larreta
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 203 km²
 – Metropolialue 3 630 km²
Korkeus 25 m
Väkiluku (2019) 3 072 000
 – Väestötiheys 15 100 as./km²
 – Metropolialue 15 173 000
 – Väestötiheys metropolialue 4 200 as./km²
Suuntanumero(t) 011
Lähteet: [1]Pinta-alat ja [2]väkiluvut









Suomeksi kaupungin nimi tarkoittaa ’hyvät ilmat’.

Historia

Kaupungin perusti Pedro de Mendoza vuonna 1536. Intiaanit tuhosivat sen, jonka jälkeen Juan de Garay rakennutti kaupungin uudelleen vuonna 1580. Vuonna 1776 siitä tehtiin La Platan varakuningaskunnan pääkaupunki.[3] Sen satamakaupungin asema toi lisäpanostusta sen kehittämiseen, usein sisämaan kustannuksella.

Yksi kaupungin osista muutettiin Argentiinan valtion pääkaupungiksi maan itsenäistyessä vuonna 1816.

Kaupunki alkoi vaurastua 1880-luvulta alkaen. Se alkoi teollistua ja sataman kautta kulki Argentiinan elintarvikevienti. Kaupunkia verrattiin Euroopan metropoleihin ja sinne rakennettiin leveitä puistokatuja. Kaupungissa aloitti liikennöinnin Etelä-Amerikan ensimmäinen metro vuonna 1913.

Argentiinan Paviljonki Plaza San Martínilla (1889).

Toisen maailmansodan aikana Buenos Airesiin virtasi köyhiä maaseudulta työnhakuun. Kaupungin väkiluku kolminkertaistui, ja siellä asui kolmannes koko maan väestöstä. Tämän kaupunkilaisen työväenluokan tuella Juan Perón nousi presidentiksi vuonna 1946.[3]

Perón kuoli vuonna 1974. Vuonna 1976 vallan otti asevoimien muodostama juntta Jorge Rafael Videlan johdolla. Juntan valtakaudella surmattiin tai katosi arviolta 10 000–30 000 argentiinalaista. Argentiinassa tätä vaihetta nimitetään likaiseksi sodaksi. Siviilivaltaan siirryttiin vuonna 1983. Sitä seurasi ennennäkemätön talouskriisi. 2000-luvulla Argentiina maksoi ulkomaanvelkansa.[3]

Väestö
Av. 25 de mayo
Caminito

Buenos Airesin väestö on pääosin Espanjasta, Italiasta ja Saksasta saapuneiden siirtolaisten jälkeläisiä. Lisäksi kaupungissa on huomattavia muualta tulleiden yhteisöjä – muun muassa arabeja, juutalaisia, armenialaisia, kiinalaisia, korealaisia, bolivialaisia ja perulaisia. Italialaisvaikutteet näkyvät muun muassa alueella puhuttavassa espanjan kielenmurteessa. Valtaosa ihmisistä on uskonnoltaan katolisia.

Buenos Airesista kotoisin olevia henkilöitä (ja asioita) kutsutaan nimellä porteño.

Maantiede ja ilmasto
Satelliittikuva Río de la Platasta. Buenos Aires näkyy oikealla rannalla.

Buenos Aires sijaitsee Atlanttiin laskevan Río de la Platan etelärannalla.[4] Río de la Plata on Uruguay- ja Paranájoen yhteinen suistoalue. Estuaari muodostaa kaupungin kohdalla leveän lahden, jonka toisella rannalla on Uruguay ja sen pääkaupunki Montevideo.

Kaupunkialue on varsin tasaista, ja se sijaitseekin pampaksi kutsutun suuren ruohotasangon koillisreunalla.[4]

Kaupunki on jaettu 47 kaupunginosaan (barrios).

Buenos Airesin ydinkeskustassa on säilynyt siirtomaa-aikainen ruutukaava.[4]

Buenos Airesin ilmastotilastoa
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) 30,4 28,7 26,4 22,7 19,0 15,6 14,9 17,3 18,9 22,5 25,3 28,1 ka. 22,5
Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) 20,4 19,4 17,0 13,7 10,3 7,6 7,4 8,9 9,9 13,0 15,9 18,4 ka. 13,5
Sademäärä (mm) 121,6 122,6 153,9 106,9 92,1 50,0 52,9 63,2 77,7 139,3 131,2 103,2 Σ 1 214,6
Sadepäivät (d) 9 9 9 9 8 6 7 8 7 10 10 9 Σ 101
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
30,4
20,4
28,7
19,4
26,4
17,0
22,7
13,7
19,0
10,3
15,6
7,6
14,9
7,4
17,3
8,9
18,9
9,9
22,5
13,0
25,3
15,9
28,1
18,4
S
a
d
a
n
t
a		 121,6
122,6
153,9
106,9
92,1
50,0
52,9
63,2
77,7
139,3
131,2
103,2


Lähde: Weather Information for Buenos Aires World Weather Information Service. World Meteorological Organization. Viitattu 6.7.2009.

Talous

Buenos Airesin suurkaupunkialueella tuotetaan puolet Argentiinan bruttokansantuotteesta.[5]

Alue käyttää 42 prosenttia maan energiasta. Sähköä tuotetaan lähinnä kuudella polttovoimalalla, jotka käyttävät maakaasua, dieseliä ja polttoöljyä. Kaupunki ottaa valtakunnanverkosta enemmän energiaa kuin tuottaa.[6]

Liikenne

Buenos Airesia palvelee kaksi lentoasemaa. Useimmat kansainväliset lennot tulevat Ezeizan lentoasemalle, kun taas kotimaanlennot käyttävät yleensä Jorge Newberyn lentoasemaa. Kaupunkiin on säännöllistä lauttaliikennettä Uruguayn puolelta Coloniasta ja Montevideosta. Pitkän matkan linja-autot käyttävät massiivista ja nykyaikaista Retiron linja-autoasemaa aivan kaupungin keskustassa.[7]

Buenos Airesin metro, subte, on vuodelta 1913. Paikallisjunat kuljettavat työmatkaliikennettä lähiöihin ja naapurikaupunkeihin. Vuonna 2007 kaupungissa otettiin käyttöön myös kevytraitiotie, jota aiotaan laajentaa.[8]

Urheilu

Kaupungissa on lukuisia jalkapallojoukkueita, muun muassa San Lorenzo de Almagro, Independiente, Racing, Velez Sarsfield, Argentinos Juniors, Nueva Chicago, Banfield ja Huracan. Kaupungin tunnetuimmat joukkueet ovat kuitenkin River Plate ja Boca Juniors. Näiden joukkueiden kohtaaminen ottelussa on aina merkittävä tapaus, ja sitä kutsutaan nimellä Superclásico. Eräs maineikkaista joukkueista, jolla on oma stadion, on Atlanta (sinikeltaiset paidat).

Buenos Airesin lähellä sijaitsee moottorirata nimeltä Autódromo Oscar Alfredo Gálvez. Siellä on ajettu muun muassa Formula 1 -sarjan Argentiinan osakilpailuja vuoteen 1998 asti.[9]

Formula E -sarjan osakilpailuja on ajettu Puerto Maderon katuradalla kaudesta 2014–2015 asti.

Nuorten kesäolympialaiset 2018 järjestetään Buenos Airesissa syyskuussa 2018 ja olympiastadionina toimii Estadio Monumental.

Merkittäviä henkilöitä

Lähteet
  1. Total population by gender, male factor, and density, by province. National totals. Year 2001. (xls) INDEC. Arkistoitu 13.11.2009. Viitattu 6.7.2009. (englanniksi)
  2. Argentina: Provinces and Agglomerations citypopulation.de. Viitattu 22.7.2021. (englanniksi)
  3. History of Buenos Aires Lonely Planet. Arkistoitu 19.6.2018. Viitattu 18.4.2013. (englanniksi)
  4. Buenos Aires Encyclopædia Britannica. Viitattu 19.4.2013. (englanniksi)
  5. Urban Production AABA. Arkistoitu 2.12.2011. Viitattu 19.4.2013. (englanniksi)
  6. Energy AABA. Viitattu 19.4.2013. (englanniksi)
  7. Getting there & away Lonely Planet. Viitattu 18.4.2013. (englanniksi)
  8. Getting around Lonely Planet. Viitattu 18.4.2013. (englanniksi)
  9. Argentine Grand Prix F1Pulse. Viitattu 19.4.2013. (englanniksi)

    Aiheesta muualla
    Argentiina
    Argentiinan maakunnat
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.