Buddhalainen etiikka

Buddhalaisuudessa pyritään vapautumaan kärsimyksestä ja etiikka on tässä yksi keino. Myös elämän kunnioitus, myötätunto ja rakkaus ovat tärkeitä arvoja buddhalaisuudessa.

Buddha opetti keskitien merkitystä. Hän eli itse elämänsä alkuosan ylellisyydessä palatsissa, minkä jälkeen vetäytyi askeesiin. Valaistuttuaan hän oivalsi, että täytyy välttää ääripäitä eli niin nautintoja elämänsisältönä kuin myös nihilismiä ja kielteisyyttä.

Buddhalaisuudessa ei ole synnin käsitettä eikä siten ole hyvää tai pahaa toimintaa. Toiminta on sen sijaan taitavaa tai taitamatonta. Taitava toiminta vie pois kärsimyksestä kohti vapautumista, kun taas taitamaton toiminta lisää kärsimystä.

Taitamaton toimija saattaa olla ilkeä ja pahantahtoinen, mutta yleensä on kyse siitä, että tekijä ei täysin hahmota tekojensa seurauksia sumentuneen mielentilansa vuoksi. Tekoja tärkeämpää buddhalaisuudessa on mielentila, jossa toimitaan. Teot itsessään ovat neutraaleja. Taitava toiminta on lähtöisin anteliaisuudesta, rakkaudesta, selkeydestä ja tietoisesta toiminnasta. Taitamaton toiminta saa alkunsa välinpitämättömyydestä, vihasta, pelosta, harhasta, ahneudesta ja mielen turtumisesta.

Viisi ohjetta

Maallikkobuddhalaiset sitoutuvat noudattamaan viittä ohjetta (panca-sila). Munkkeja ja nunnia varten on yli 200 säännön kokoelmat.

Ohjeet esitetään kielteisessä muodossa, mutta jokainen ohje sisältää myös jonkin positiivisen ominaisuuden tai periaatteen, jota tulee kehittää. Se on yhtä tärkeää kuin kielteisestä ominaisuudesta luopuminen.

Nämä ovat nimenomaan periaatteita, eivätkä käskyjä, kuten kymmenen käskyä. Ne on tarkoitettu suuntaviivoiksi taitavaan käytökseen ja harjoittajilla on lupa käyttää omaa harkintakykyään – ohjeen henki on yleensä kirjainta tärkeämpi.

  1. Tulee pidättyä tuottamasta vahinkoa muille eläville olennoille
  2. Tulee pidättyä ottamasta mitään mitä ei ole vapaaehtoisesti annettu
  3. Tulee pidättyä sukupuolisesta väärinkäyttäytymisestä
  4. Tulee pidättyä valheellisesta puheesta
  5. Tulee pidättyä sumentamasta mieltä millään keinoin

Ensimmäinen ohje

Ensimmäinen ohje käsittää kaikki olennot, ihmisistä eläimiin ja jopa oman itsen. Buddha kehotti rakastamaan kaikkia elollisia kuin äitiä, koska mikä tahansa elollinen olento on voinut olla jossakin jälleensyntymän kierron vaiheessa äitisi.

Monet buddhalaiset ovat vegetaristeja tai vegaaneja, vaikka Buddhan opetuksen mukaan lihan syöminen ei kuitenkaan tuota huonoa karmaa, ellei kyseistä eläintä ole teurastettu juuri syöjää varten.

Ohjeella on myös merkitystä elinkeinoa valitessa: se ei saa tuottaa minkäänlaista vahinkoa elävillä olennoille, joten esimerkiksi sotilaan tai teurastajan ammatti ei sovi. Ensimmäistä ohjetta vastaavia myönteisiä periaatteita ovat ystävällisyyden kehittäminen ja toiminta elävien olentojen hyväksi. Rakkautta maailmaa kohtaan kehitetään Metta bhavana -meditaatiolla.

Toinen ohje

Toinen ohje pähkinänkuoressa: älä varasta. Tämä ei tarkoita pelkästään tavaraa tai rahaa, vaan esimerkiksi toisten herkkäuskoisuutta tai vieraanvaraisuutta ei tulisi käyttää hyväksi. Vastaavasti anteliaisuutta tulisi edistää. Tämäkään ei viittaa pelkästään tavaraan tai rahaan, vaan myös esimerkiksi aikaan, tukeen jne.

Kolmas ohje

Kolmannen ohjeen tulkitaan kieltävän raiskaaminen tai aviorikos. Seksuaalisuus ei sinänsä ole paha asia, mutta sillä ei saa tuottaa vahinkoa. Ohje ei kiellä homoseksuaalisuutta. Ohjeeseen sisältyy myös keskitie eli itsehillinnän ajatus eikä se tarkoita pelkästään seksuaalisuutta. Mitään ei tulisi ahnehtia. Vastaavia myönteisiä periaatteita ovatkin tyytyväisyys eli kiitollisuus. Sen sijaan, että ahnehtisi ja keräisi aistinautintoja (ruoka, tv, musiikki, seksi jne.), pyrkiikin olemaan tyytyväinen ja kunnioittamaan sitä mitä sinulla jo on. Buddhalaisuus ei kuitenkaan kiellä nauttimasta edellä mainituista asioista.

Neljäs ohje

Neljännen ohjeen valheellisella puheella tarkoitetaan lähinnä valehtelua mutta myös kaikkea puhetta, joka tuottaa vahinkoa. Totuuden lausuminenkaan ei aina ole taitavaa jos asia ilmaistaan niin, että se aiheuttaa kärsimystä ja mielipahaa, esimerkiksi käyttämällä ironisia tai kärjistäviä ilmaisukeinoja. Neljättä periaatetta vastaavia myönteisiä periaatteita ovat rehellisyys, vilpittömyys ja ihmisten keskinäistä ymmärrystä edistävä puhe.

Viides ohje

Viides ohje viittaa lähinnä päihteiden käyttöön. Buddhalaisuudessa ajatellaan, että kirkas mieli tuottaa enemmän sopua ja harmoniaa kuin sumeat olotilat. Tämän vuoksi buddhalaiset eivät yleensä käytä alkoholia. Mielen turruttamista muillakin keinoin tulee välttää.

Kahdeksan ohjetta

Maallikot, jotka haluavat syventää harjoitustaan, seuraavat varsinkin Theravada-perinteessä usein laajennettua kahdeksan ohjeen kokoelmaa ns. Uposatha-päivinä noin kerran viikossa. Näiden ohjeiden tarkoituksena on jouduttaa harjoittelijan matkaa valaistumiseen ja pitää hänen mielensä selkeänä. Kahdeksaan ohjeeseen sisältyvät aiemmat viisi ohjetta. Lisäksi kolmas ohje vahvistuu täydeksi selibaatiksi. Lisättyjä ohjeita ovat:

6. Kieltäytyä ottamasta ruokaa väärään aikaan.

Tämä ohje tarkoittaa munkin ruokailurytmin seuraamista, eli ruokailujen tulisi tapahtua auringonnousun ja keskipäivän välisenä aikana. Illalla syömistä tulisi välttää.

7. Kieltäytyä tanssimisesta, laulusta, musiikista ja viihteestä sekä hajusteista, koruista ja muista ruumiin kaunistamiseen tarkoitetuista tavaroista.
8. Kieltäytyä korkeista tai hienoista sängyistä.

Näiden kahdeksan ohjeen lisäksi munkeiksi haluavat noviisit noudattavat kymmentä ohjetta, joissa edellä mainituista ohjeista toinen on pilkottu kahdeksi eri säännöksi ja ohje 'välttää rahaa ja arvoesineitä' on lisätty.

Katso myös

Lähteet
This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.