Brjansk-interstadiaali

  Brjansk-interstadiaali eli Dunajevo-interstadiaali oli Itä-Euroopassa ennen viime jääkauden huippuvaihetta vallinnut suhteellisen lauha ilmastovaihe noin 32 000–24 000 radiohiilivuotta sitten, Valdai-kauden keskivaiheilla.[1] Silloin Keski-Venäjälle syntyi kuivalle ilmastolle ominaisen lössin sijasta lämpimähköstä ja kosteahkosta kertovia kerrostumia. Jakso vastaa Denekamp-interstadiaalia Luoteis-Euroopassa. Se oli osa pidempää Brjansk-megajaksoa eli Leningrad-megajaksoa (noin 58 000–24 000), joka vastaa happi-isotooppivaihetta MIS 3.[2]

Brjansk-interstadiaali näkyy selvänä maannoksen muodostumiskerrostumasarjana lössikerrostumien välissä. Ennen Brjanskia oli Hengelo-interstadiaali, jonka aikana muodostui lössiä,[3] mutta Brjanskin interstadiaali oli silti melko kylmä. Arktisia eläimiä, muun muassa sopuleja, oli Valko-Venäjän Mezinissä. Kaudella oli melko kuivaa, vuotuinen sademäärä noin 200–300 mm; kylmä talvi kesti 9 kuukautta ja lämpötila tammikuussa oli -30–40 °C.[1] Ikiroudan eteläraja kulki Keski-Ukrainassa. Jossain vaiheessa koko Suomi oli jään peitossa kaakkoisosaa lukuun ottamatta. Ihmisasutusta oli Valko-Venäjän keskiosissa ja niinkin pohjoisessa kuin Uralin läntisillä pohjoisrinteillä. Brjansk-interstadiaalia seuraa Venäjän läntisellä tasangolla noin 24 000 radiohiilivuotta sitten Valdai III -lössin kerrostuma. Venäjän tasangon vanhimmat yläpaleoliittiset asuinpaikat saattavat sijouttua Brjansk-interstadiaaliin.[3]