Brjansk

Brjansk (ven. Брянск) on Venäjän länsirajalla sijaitsevan Brjanskin alueen pääkaupunki, 379 km Moskovasta lounaaseen.[4][5] Kaupungissa asui yhteensä 415 721 henkeä (vuoden 2010 väestönlaskenta).[1]

Brjansk
(Брянск)
lippu
lippu		 vaakuna
vaakuna
Brjanskin alue Venäjällä
Brjanskin alue Venäjällä

Brjansk

Koordinaatit: 53°14′36.0″N, 34°21′46.4″E
Valtio Venäjä
Subjekti Brjanskin alue
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 186 km²
Väkiluku (2010)  ([1]) 415 721
Aikavyöhyke UTC+3 (MSK)
Postinumero 241000–241059 [2]
Suuntanumero(t) +7 4832[3]
Kaupungin kotisivut (venäjäksi)









Historiaa
Ortodoksinen kirkko Brjanskissa
Brjanskin Orjolin rautatieasema on tärkeä rautateiden risteysasema
Brjanskin teatteritalo

Kaupunki perustettiin vuonna 985 sotilastukikohdaksi Desnajoen ja sen haarajoen Bolvan risteyskohtaan. Paikkakunta mainitaan kirjallisissa lähteissä aluksi nimellä Dobrjask (Добряньск).[4]

Vuonna 1310 tataarit valloittivat kaupungin. 1400-luvun puolivälissä Moskovan ruhtinaskunta yritti vallata kaupungin takaisin ja onnistui tässä vuonna 1503. 1800-luvulla kaupungista tuli merkittävä metalli- ja tekstiiliteollisuuden keskus.[4]

Kaupungissa asui vuonna 1917 jo 30 000 asukasta. Toisen maailmansodan aikana saksalaiset miehittivät kaupunkia lokakuusta 1941 syyskuuhun 1943 asti ja kaupunki kärsi taisteluissa pahoja vaurioita.[4]

Asukasluvun kehitys
VuosiBrjanskin
asukasluku
1959[6]219 124
1970[7]340 922
1979[8]416 962
1989[9]473 111
2002[10]450 289
2010[1]415 721

Liikenneyhteyksiä

Brjansk on erittäin keskeinen Venäjän rautateiden risteyspaikkakunta maan länsiosissa.[11] Kaupungissa on kaksi merkittävää rautatieasemaa. Näistä pienempi on Brjansk-Lgovski (eli Brjansk 2, Брянск-Льговский), joka sijaitsee Moskovasta lounaaseen johtavan, Kalugan kautta saapuvan pääradan varrella. Päärataverkko jatkaa yhtäältä länteen kohti Valko-Venäjän Homelia ja toisaalta etelään, josta se Navljan risteysaseman jälkeen jatkaa lounaaseen esimerkiksi kohti Ukrainan Kiovaa. Lisäksi yksi päärataverkon haara lähtee Brjanskista kohti Orjolia. Tämän ohella Moskovasta saapuvalta pääradalta lähtee Brjanskissa kaksi tärkeä sivurataa: yksi pohjoiseen kohti Vjazmaa ja toinen luoteeseen kohti Smolenskia ja Valko-Venäjän Vitsebskiä (ja edelleen Pietaria). Brjanskin päärautatieasema eli Brjanskin Orjolin asema (Brjansk 1, Брянск-Орловский) sijaitsee tällä rataosuudella runsas kolme kilometriä Moskovasta lounaaseen johtavan radan luoteispuolella. [11]

Brjanskin kaupunkialueella on lentoasema. Maantieyhteyksistä tärkeimpiin kuuluu Moskovasta saapuva valtatie M3, joka ohittaa kaupungin runsas 10 kilometriä sen itäpuolelta ja joka runsaan 140 kilometrin päässä etelässä liittyy valtatiehen M2 (Moskova– Kiova). Toinen keskeinen valtatie on kaupungista lounaaseen Valko-Venäjän Homeliin johtava M13. Muita merkittäviä maanteitä ovat luoteteesta saapuva ja kookkoon jatkava A141 (Valko-Venäjän rajalta Vitsebskistä– Rudnja– Smolensk– Roslavl– Brjansk– Karatšev- Orjol) sekä pohjoiseen Djatkovon kautta Kalugan alueen Ljudinovoon ja edelleen Kiroviin johtava kantatie P68. [11]

Lähteet
  1. Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru: Vserossijskaja perepis naselenija 2010. Tom 1. Tšislennost i razmeštšenije naselenija. (Koko Venäjän kattava väestönlaskenta 2010. Osa 1. Väestön lukumäärä ja jakauma. Taulukko 11 (MS Excel-taulukko)) 2012. Moskova: ИИЦ «Статистика России». Arkistoitu 15.3.2013. Viitattu 6.3.2013. (venäjäksi)
  2. Brjanskaja oblast: oblast: Potštovnyje indeksy ruspostindex.ru. Viitattu 25.3.2012. (venäjäksi)
  3. Brjanskaja oblast: Telefonnyje kody ruspostindex.ru. Arkistoitu 6.2.2012. Viitattu 25.3.2012. (venäjäksi)
  4. Goroda Rossii: Brjansk Goroda Rossii (1994) kirjan Brjansk-artikkelin nettiversio. Viitattu 25.3.2012. (venäjäksi)
  5. Е.Л. Макаревич (toim.): Атлас автомобиьных дорог (Atlas Avtomobilnyh Dorog) 1:500 000. Издательство Янсеян, Minsk, 2005. ISBN 985-6501-12-1. (venäjäksi)
  6. demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1959 g. (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1959.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 6.3.2013. (venäjäksi)
  7. demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1970 g. (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1970.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 6.3.2013. (venäjäksi)
  8. demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1979 g. (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1979.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 6.3.2013. (venäjäksi)
  9. demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1989 g. Tšislennost naselenija SSSR, RSFSR i jejo territorialnyh jedinits po polu (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1989. Neuvostoliiton tämänhetkinen väestö, Venäjän sosialistinen neuvostofederaatio ja sen osat.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 6.3.2013. (venäjäksi)
  10. demoscope.ru: Vserossijskaja perepis naselenija 2002 g. Tšislennost naselenija Rossii i jejo territorialnyh jedinits po polu (Koko Venäjän kattava väestönlaskenta 2002. Venäjän ja sen osien tämänhetkinen väestö.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 5.3.2013. (venäjäksi)
  11. Атлас железные дороги Россия и сопредельные государства. (Venäjän ja IVY-maiden rautatiekartasto). ФГУП "Омская картографическая фабрика", 2010. ISBN 978-5-95230323-3. (venäjäksi)

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.