Britannian talous

Britannia on maailman kuudenneksi suurin kansantalous ostovoimakorjatulla BKT:llä mitattuna Yhdysvaltain, Kiinan, Intian, Japanin ja Saksan jälkeen. Euroopan unionissa sen talous on toiseksi suurin heti Saksan jälkeen. Maan taloudella on viime vuosikymmeninä mennyt kohtalaisen hyvin 1980-luvulla tehtyjen uudistusten jälkeen; muun muassa viimeisen kahden vuosikymmenen aikana valtio on yksityistänyt voimakkaasti ja purkanut sääntelyä. Britannian taloutta pidetäänkin nykyään etenkin Länsi-Euroopan maaksi erittäin uusliberalistisena. Britannian valuutta on Englannin punta.

Taloudellinen kehitys

Britannian taloudella meni 1970-luvulla (muun muassa Tanskan ohella) kehnommin kuin useimmilla Länsi-Euroopan mailla. Teollisuus oli vanhakantaista ja rakenteet valtiokeskeisiä. Tultuaan valtaan oikeistolainen pääministeri Margaret Thatcher toteutti merkittäviä yksityistämistoimenpiteitä ja muita reformeja. Talous alkoi kasvaa ja työttömyys pieneni. Nousukautta kesti 1990-luvun taitteeseen saakka. 1990-luvun alun laman jälkeen ja 2000-luvulla talous oli yksi Euroopan terveimmistä; vaikka kasvun nopeus oli eurooppalaisittain korkeintaan keskitasoa, maa veti puoleensa investointeja sekä työttömyys oli matala työmarkkinoiden joustavuuden vuoksi. Kuitenkin finanssialan tärkeän roolin takia vuodesta 2008 finanssikriisi on vaikuttanut Britannian talouteen voimakkaasti, ja elpyminen taantumasta ollut takeltelevaa. Mutta 2013 alkupuolella, samaan aikaan kun monet Manner-Euroopan maat ovat kärsineet euroalueen velkakriisistä ja olleet lamassa, Britannia on ollut maanosan valopilkku osittain sen vuoksi että jäi euroalueen ulkopuolelle. Ensimmäisellä neljänneksellä 2013 talous kasvoi 0,3 ja toisella neljänneksellä 0,6 prosenttia.

Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n maakohtaisessa raportissa 2018 esitetään huolia brexitin vaikutuksista maan ja Euroopan talouteen. Myös investoijat odottavat brexit-neuvottelujen tuloksia. Tilanne vaikuttaa siten, että tuottavuus on saatava nousuun ja julkinen talous parempaan kuntoon. Esimerkiksi julkisen talouden velka on 87 prosenttia BKT:stä, mikä on kansainvälisessä vertailussa suhteellisen korkea. IMF ehdottaa lisäksi eläkkeiden nostamista ja verouudistusta.[1]

Taloudelliset tunnusluvut

BKT

BKT:n kasvu kolmannen kvartaalin osalta vuonna 2018 on 0,6 prosenttia ja koko vuoden 2018 osalta 2,3 prosentin luokkaa. Finanssikriisin 2008 jälkeen Britannian talous on kasvanut voimaakaasti koko 2010- luvun.[2] Bruttokansantuote asukasta kohden oli vuonna 2017 39720 USD (vuonna 2016 40412). [3][4]

Työmarkkinat

Työttömyysaste Britanniassa on vuonna 2018 ennätyksellisen pieni, neljässä prosentissa. Työttömyysprosentti on alimmillaan yli 40 vuoteen. Yhtenä syynä nähdään itsensätyöllistäjien kuten yksinyrittäjien ja ammatinharjoittajat määrän kasvaminen. Maatalousyrittäjiä ei pidetä itsensätyöllistäjinä. Työllisyysaste on 75,5 prosenttia. [2] Julkisella sektorilla työskentelee vuonna 2018 5,34 milj henkilöä. [5]

Britannian elinkeinorakenne

Maatalous, kalastus ja rikastus

Maatalous on tehokasta ja pitkälle koneistettua, ja se tuottaa 60 prosenttia kulutetusta ruoasta vain yhdellä prosentilla työvoimasta. Viljelykasveista tärkeimpiä ovat muun muassa peruna, vehnä ja sokerijuurikas. Karjatalous on tärkeä osa maataloutta, mutta ala on kokenut pahoja takaiskuja hullun lehmän taudin ja vuoden 2001 laajan suu- ja sorkkatautikriisin vuoksi, joidenka vuoksi muun muassa brittiläisen lihan vientiä muualle maailmaan jouduttiin rajoittamaan. Saarivaltiona Britannia kuuluu myös Euroopan tärkeisiin kalastusmaihin ja vuotuinen kalansaalis on ollut noin 900000 tienoilla.

Rakentaminen

Rakentamisen osuus taloudesta on noin kuuden prosentin luokkaa. Britanniassa lama iski pahasti rakennusteollisuuteen noin 17 prosentin laskulla eikä se ole toipunut samalle tasolle takaisin. Kasvu on kohdistunut enemmän kotitalouksien tarpeisiin. Vuonna 2016 rakennettiin kaikkiaan 35 400 asuintaloa, joista yksityisen rakentamisen osuus oli 86 prosenttia. Britanniassa toimi vuonna 2016 kaikkiaan noin 296 093 rakennusalan yritystä, ja luku on kasvanut lähes 50 prosenttia vuodesta 2006 (194000) lamasta huolimatta.[6]

Teollisuus ja luonnonvarat

Britannia oli teollisen vallankumouksen kehto, mutta nykyisin teollisuus tuottaa enää 36 prosenttia bruttokansantulosta.[2] Esimerkiksi hiilen louhinta on lähes täysin mennyttä maailmaa. Teollisuuden osuus taloudesta jatkaa vähentymistään. 1970-luvulta lähtien maan talous sai piristysruiskeen Pohjanmeren öljylöydöistä ja se onkin lähes omavarainen öljyn ja kaasun suhteen. Energiantuotannon osuus on 10 prosenttia bruttokansantuotteesta, mikä yksi suurimpia osuuksia teollistuneissa maissa. Tärkeimpiä teollisuusaloja ovat muun muassa metalli-, kone-, kulkuneuvo-, kemian- ja elektroniikkateollisuus.

Merkittävimmät luonnonvarat

Palvelut
Englannin keskuspankki, Bank of England, Lontoossa

Britannia on nykyään hyvin pitkälle palveluyhteiskunta ja palvelut tuottavatkin valtaosan maan BKT:stä sekä tuo lähes 80 prosenttia bruttokansantuotteesta.[2]

Pankkiala on erittäin tärkeä Britannian taloudelle ja Lontoo onkin yksi maailman tärkeimmistä ja Euroopan tärkein finanssialan keskus.

Matkailu

Matkailu on tärkeä tulonlähde. Vuonna 2017 maassa vieraili lähes 39,2 miljoonaa turistia, joka oli neljä prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Britit matkustivat maasta pois kaikkiaan 72 miljoonaa matkakertaa. Liikematkailu oli laskusuunnassa vuonna 2017 sekä brittien että ulkomaalaisten osalta.[7]

Ulkomaankauppa

Ulkomaankauppa on Britannialle tärkeää, huolimatta kohtalaisen suurista kotimaanmarkkinoista. Maan kauppatase on perinteisesti ollut huomattavan alijäämäinen, eli maa on tuonut enemmän kuin vienyt, mikä ei toisaalta johdu niinkään vientiteollisuuden heikkoudesta vaan pikemminkin talouden avoimuudesta tuonnille sekä brittikuluttajien runsaasta kulutuksesta ja alhaisesta säästämisasteesta. Maan tärkeimpiä vientituotteita ovat muun muassa metalliteollisuuden tuotteet, kemikaalit ja mineraalit. Tärkeitä tuontituotteita ovat muun muassa elintarvikkeet, teollisuuden raaka-aineet ja tekstiilit. Britannian tärkeimpiä kauppakumppaneja ovat Yhdysvallat, Saksa, Ranska, Irlanti, Alankomaat ja Belgia.

Suomen kauppakumppanina Britannian osuus on merkittävä. Suomen viennin osalta britit olivat viidenneksi suurin kauppakumppani (vuonna 2016 1,5 mrd eur) ja tuonnin osalta toiseksi suurin kauppakumppani 2,4 mrd euron osuudella.[8]

Vienti

Viennin osalta suurimmat kumppanit olivat vuonna 2016 Saksa, Belgia, Hollanti ja Espanja. Saksan viennin osuus oli suurin noin 68 mrd euron osuudella. [8]

Tuonti

Tuonnin osalta suurimmat kumppanit olivat vuonna 2016 Saksa, Belgia, Hollanti ja Espanja. Saksan tuonnin osuus on suurin noin 26 mrd euron osuudella. [8]

Katso myös

Lähteet

Viitteet

Aiheesta muualla
Maailman kauppajärjestön (WTO:n) jäsenet
EU:n jäsenmaat
This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.