Brilon
Brilon on kaupunki Hochsauerlandin piirikunnassa Nordrhein-Westfalenin osavaltiossa läntisessä Saksassa. Brilon kuuluu Sauerlandin alueeseen ja se on historiallinen hansakaupunki. Brilonin keskiaikainen vanhakaupunki muodostaa arkkitehtonisesti edustavan kokonaisuuden.[2]
Brilon | |
---|---|
vaakuna |
|
Brilon |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio | Saksa |
Osavaltio | Nordrhein-Westfalen |
Piirikunta | Hochsauerlandkreis |
Pinta-ala | |
– Kokonaispinta-ala | 229,2 km² |
Korkeus | 450 m |
Väkiluku (2020) | 25 336[1] |
– Väestötiheys | 111 as./km² |
Postinumero | 59929 |
Suuntanumero(t) | 02961, 02963, 02964, 02991 |
Maantiede
Brilon sijaitsee osavaltionsa itäosassa runsaat 40 kilometriä Paderbornista etelälounaaseen, noin 80 kilometriä Dortmundista itäkaakkoon ja noin 65 kilometriä Kasselista länteen.[3] Brilon ympäristöineen on Nordrhein-Westfalenin oloissa melko harvaan asuttu. Alue kuuluu osavaltionsa kaakkoisosan kattavaan Arnsbergin hallintopiiriin. Brilon rajoittuu kaakossa Hessenin osavaltioon. Se on suhteellisen metsäistä ylänkömaata, jossa maasto kohoaa paikka paikoin yli puolen kilometrin korkeuteen merenpinnasta. Brilonin kunnallisen metsäalueen (Briloner Stadtwald) pinta-ala on 7 750 hehtaaria[4].
Brilon koostuu seitsemästätoista osa-alueesta, joista neljätoista oli aiemmin itsenäisiä maalaiskuntia. Ne liitettiin Brilonin kaupunkiin 1970-luvun puolessa välissä. Brilonin osa-alueet ovat Brilon, Brilon-Wald ja Gudenhagen-Petersborn sekä aiemmin itsenäiset Alme, Altenbüren, Bontkirchen, Esshoff, Hoppecke, Madfeld, Messinghausen, Nehden, Radlinghausen, Rixen, Rösenbeck, Scharfenberg, Thülen ja Wülfte.
Historia
Ensimmäinen asiakirjamaininta Brilonista on keisari Otto II:n dokumentissa, joka on päivätty 4. kesäkuuta 973. Arkkipiispa Engelbert perusti Brilonin kaupungin 1220 ja myöhemmin 1200-luvulla rakennettiin kirkko ja raatihuone. Brilon kukoisti muuriensa suojassa 1200- ja 1300-luvuilla. Kolmikymmenvuotisen sodan aikana 1632 Hessen otti kaupungin haltuunsa ja 1650-luvulla perustettiin oppilaitos Gymnasium Petrinum Brilon. Laajat tulipalot tuhosivat Brilonia neljään otteeseen 1700-luvulla. Vuonna 1818 kaupunki liitettiin Preussiin ja se toimi Brilonin piirikunnan hallintopaikkana aina vuoteen 1974, jolloin piirikunta lakkautettiin. 1800-luvulla vanhat kaupunginmuurit purettiin ja kaupungin alue laajeni huomattavasti. Maailmansotien välisenä aikana Brilon teollistui voimakkaasti ja talous kukoisti. Toisen maailmansodan pommituksissa kuoli satoja brilonilaisia ja sodan päätyttyä kaupunki kuului Britannian miehitysvyöhykkeeseen. Heti sodan jälkeen Briloniin muutti noin 1 600 pakolaista. Nykyinen Brilon syntyi 1975 suurten kuntaliitosten myötä.[5]
Brilonin raatihuone, Rathaus Brilon, on Saksan vanhimpia. Sitä alettiin rakentaa todennäköisesti 1217. Nykyisen barokkiasunsa se sai 1700-luvun puolessa välissä. Brilonin maamerkki on Propsteikirche St. Petrus und Andreas -kirkon länsitorni.[2]
Brilonin kaupungin omistamalle metsäalueelle on valittu vuodesta 2004 oma metsäkeiju, Waldfee.[4]
Talous ja liikenne
Brilonissa toimivia yrityksiä ovat muun muassa ABB, Hoppecke Batterien ja Egger Group.
Brilonin rautatieasemat ovat vuonna 1898 avattu Bahnhof Brilon Stadt ja Bahnhof Brilon Wald. Myös Messinghausenissa on rautatieasema. Keskeiset maantieyhteydet ovat Bundesstraße 7 ja Bundesstraße 480. Lähimmät moottoritiet ovat Bundesautobahn 33 ja Bundesautobahn 44.
Lähteet
- Bevölkerungsstand nach Geschlecht - Gemeinden - Monat (ab 2000) Landesdatenbank.nrw.de. Information und Technik Nordrhein-Westfalen Statistisches Landesamt. Viitattu 25.1.2022. (saksaksi)
- Altstadt Brilon Tourismus-brilon-olsberg.de. Tourismus Brilon Olsberg GmbH. Viitattu 25.1.2022. (saksaksi)
- Entfernung von Brilon nach_ Luftlinie.org. Viitattu 25.1.2022. (saksaksi)
- Die 17. Briloner Waldfee - Zoe Tilly Briloner-waldfee.de. Brilon Wirtschaft und Tourismus. Viitattu 25.1.2022. (saksaksi)
- Geschichte der Stadt Brilon Stadtarchiv-brilon.de. Stadtarchiv Brilon. Viitattu 25.1.2022. (saksaksi)