Brestin alue

Brestin alue (valkoven. Брэ́сцкая во́бласць, Brestskaja voblasts, ven. Бре́стская о́бласть, Brestskaja oblast) on Valko-Venäjän lounaisosassa sijaitseva maakunta (oblasti). Maakunnan tunnuseläimenä on visentti.

Brestin alue
Брэ́сцкая во́бласць
Бре́стская о́бласть

Lippu
Vaakuna

Brestin alueen sijainti Valko-Venäjän kartalla

Koordinaatit: 52.10°N, 23.68°E
Valtio Valko-Venäjä
Brestin alueen hallinnollinen jako 3 kaupunkia ja 16 piiriä (raion)
Perustettu 1939 (nykyrajat 1954)
Hallinto
 – hallinnollinen keskus Brest
 – suurin kaupunki Brest (309 764 as.)
Muita kaupunkeja: Baranavitšy (168 240 as.), Pinsk (130 355 as.), Kobryn
Pinta-ala 32 800 km² (4.)
Väkiluku (10/2009) 1 401 177
Kielet valkovenäjä, venäjä
BKT (2012) 48 230,751 mrd. BYR
(eli 4,25 mrd. EUR tai 9,09 % Valko-Venäjän BKT:stä;
Huom. Tilastossa 16,0 % maan BKT:stä oli kohdentamatta alueille.)[1][2]
Aikavyöhyke UTC+3
Symbolit
 – lippu Brestin alueen lippu
 – vaakuna Brestin alueen vaakuna
Lyhenteet
 – rekisterikilven tunnus 1 (2004–), Axx (2000–2004)
 – ISO 3166 BY-BR
brest-region.by

Perustietoja

Brestin alue on perustettu 1939 ja nykyiset rajansa se sai 1954.[3] Alueen pinta-ala on 32 800 neliökilometriä. Vuoden 2009 väestönlaskennan perusteella alueella asui 1 401 177 ihmistä.[4]

Alueen naapurina on etelässä Ukraina ja lännessä Puola. Pohjoispuolella sijaitsevat Valko-Venäjän Hrodnan ja Minskin alueet ja idässä Homelin alue.[3][5]

Suurimmat kaupungit ja taajamat

Brestin alue jakautuu 16 piiriin (raion). Alueen suurimmat kaupungit ovat Brest, Baranavitšy, Pinsk ja Kobryn.

Oheisessa taulukossa Brestin alueen yli 10 000 asukkaan taajamat ovat asukasluvun mukaisessa suuruusjärjestyksessä. Väkiluvut perustuvat vuoden 2009 lokakuun väestönlaskentaan.[4][6]

Sija Taajama Valkovenäjäksi Venäjäksi Väkiluku
1. Brest Брэст Brest (Брест) 309 764
2. Baranavitšy Баранавiчы Baranovitši (Барановичи) 168 240
3. Pinsk Пінск Pinsk (Пинск) 130 355
4. Kobryn Ко́брын, Ко́брынь Kobrin (Ко́брин) 51 166
5. Bjaroza Бяро́за Berjoza (Берёза) 29 357
6. Luninets Лунінец Luninets (Лунинец) 23 608
7. Ivatsevitšy Івацэвічы Ivatsevitši (Ивацевичи) 22 958
8. Pružany Пружаны Pružany (Пружаны) 19 032
9. Ivanava Іванава Ivanovo (Иваново) 16 086
10. Drahitšyn Драгічын Drogitšin (Дроги́чин) 14 744
11. Hantsavitšy Ганцавічы Gantsevitši (Ганцевичи) 13 894
12. Žabinka Жабінка Žabinka (Жабинка) 13 084
13. Mikaševitšy Мікашэ́вічы Mikaševitši (Микашевичи) 13 016
14. Belaazjorsk Белаазёрск Beloozjorsk (Белоозёрск) 12 519
15. Stolin Сто́лін Сто́лин 12 462
16. Malaryta Малары́та Malorita (Малори́та) 11 751
17. Ljah’avitšy Ляхавічы Ljahovitši (Ляховичи) 10 997

Alle 10 000 asukkaan kaupunkeja tai hallintopiirin keskustaajamia Brestin alueella ovat mm. Davyd-Haradok (David-Gorodok), Kamjanets (Kamenets), Kosava (Kossovo) ja Vysokaje (Vysokoje).

Katso myös: Luettelo Valko-Venäjän kaupungeista
Katso myös: Kaupunkimaiset taajamat Valko-Venäjällä

Maakunnan osa-alueet

Aluehallinnollisesti suoraan Brestin alueen alaisuuteen kuuluu kolme suurinta kaupunkia ja 16 hallintopiiriä (raion). Nämä maakunnan osa-alueet ovat (asukasluvut 2009 väestönlaskennasta)[4]:

Liikenneyhteyksiä

Brestin alueen läpi kulkevat suurimmat valtatiet ovat[5][7]:

  • M1 eli E30-moottoritie, joka kulkee lounaasta koilliseen reitillä Brest–Baranavitšy–Minsk–Orša koko Valko-Venäjän. Tätä eurooppatietä pidetään laadultaan Valko-Venäjän parhaimpana tienä. Se jatkuu lännempänä Puolan Varsovaan ja idässä Moskovaan. Moottoritiellä on tietullauspisteitä, joissa ulkomaisilta ajoneuvoilta peritään tienkäyttömaksua. (Välimatka Brest–Minsk 348 km)
  • M10 eli itä-länsisuuntaisesti Valko-Venäjän eteläosat halkova valtatie (Brest–Kobryn–Pinsk–Homel 535 km, josta Brest–Pinskin liittymä 174 km). Täsmällisemmin: tämä valtatie alkaa lännessä Kobrynin kaupungista, Kobrynin etelä- ja länsipuolella yhteyttä nimitetään M1 (E30) -moottoritieksi.
  • M11 (eurooppatie E85) vajaa 70 km Baranavitšyn lounaispuolelta pohjoiseen Lidaan suuntautuva ja Liettuan rajalle kohti Vilnaa jatkuva valtatie.
  • Eurooppatie E85, joka alkaa pohjoisessa Liettuan Klaipėdan satamasta, kulkee Valko-Venäjän länsiosien yli Ukrainan länsiosiin, ja jatkaa edelleen mm. Romanian Bukarestiin. Valko-Venäjällä tämän eurooppatien pohjoisosa kulkee nimellä M11, keskiosa kantatienä P2 (kulkee moottoritien M1 suuntaisesti sen pohjoispuolella satakunta kilometriä) ja eteläosa on numeroitu M12:ksi.
  • M12 (E85) Kobrynin kaupungista etelään Ukrainaan johtava valtatie (Kobryn–Ukrainan raja 56 km).

Rautatieyhteyksistä merkittävimpiä ovat Minsk–Baranavitšy–Brest ja poikittaisyhteys Brest–Pinsk–Homel. Brestistä ratayhteys jatkaa Puolaan. Vilna–Lida–Baranavitšy-rata kulkee pohjois-eteläsuuntaisesti Brestin alueen itäosien poikki ja jatkaa etelässä Ukrainan länsiosiin.[5]

Vesiliikenneyhteyksistä Dneprin sivujoki Pripet ulottuu navigoitavana Pinskin kaupunkiin. Sieltä liikennöitävä jokireitti jatkuu Pina-haaraa pitkin jonkin matkaa. Pripetin ja Bugin välille aikanaan rakennettu, Mustanmeren ja Itämeren vesistöalueet yhdistävä kanavayhteys jatkaa reittiä Muhavetš-joelle, jota pitkin pääsee Kobrynin kaupungista Brestiin. Lisäksi Puolassa Itämereen laskevan Veikselin sivuhaara Bug kulkee Brestin länsipuolitse ja muodostaa rajajoen Puolan kanssa. Yhteys Brestin satamasta Bug-joelle ei ole toistaiseksi liikennöitävissä.

Brestissä on myös lentoasema.

Lähteet
  1. National accounts of the Republic of Belarus 2005-2012 years (Valko-Venäjän kansantaloustilastoja 2005-2012. Luku 3: Gross regional product) 2014. National Statistical Committee of the Republic of Belarus, belstat.gov.by. Arkistoitu 14.7.2014. Viitattu 9.7.2014. (englanniksi)
  2. Official Exchange Rate set daily - Official Exchange Rate of the Belarusian Ruble Against Foreign Currencies Set by the National Bank of the Republic of Belarus on a Daily Basis (Vuoden 2012 viimeisen päivän virallinen vaihtokurssi 11340,00 BYR/EUR Valko-Venäjän kansallispankin mukaan. Vaihtokurssi löytyy valitsemalla vuosi 2012 alasvetovalikosta, ja tarkastelemalla Excel-taulukosta päivän 2012-12-31 vaihtokursseja.) National Bank of the Republic of Belarus. Viitattu 9.7.2014. (englanniksi)
  3. The Brest region - western gates of our country (Aluetta kuvaava artikkeli maakuntahallinnon sivulla) Brest regional Exceutive Comittee. Arkistoitu 29.10.2010. Viitattu 19.10.2008. (englanniksi)
  4. Перепись населения Республики Беларусь 2009 года, Таблица 1.2, ЧИСЛЕННОСТЬ НАСЕЛЕНИЯ ОБЛАСТЕЙ И РАЙОНОВ - Брестская (pdf) (Valko-Venäjän tasavallan väestönlaskenta 2009, Väestö alueissa ja piireissä - Brestin alue) 5.8.2010. belstat.gov.by. Arkistoitu 18.9.2010. Viitattu 31.1.2011. (venäjäksi)
  5. БЕЛАРУСЬ АВТОДОРОЖНАЯ (Belarus Avtodorožnaja) 1:1 200 000. Minsk: Квадрограф, 2008. (venäjäksi)
  6. Республики Беларусь Атлас автомобильных дорог (Respubliki Belarus Atlas Avtomobilnyh Dorog) 1:200 000. Population of towns and settlements 1.1.2007 in Brest region on page 165. Государственный комитет по имуществу Республики Беларусь & "Белкартография", Minsk, 2007. ISBN 978-985-508-010-8. (venäjäksi) (& (englanniksi))
  7. Länderkarte Russland-Ukraine-Belarus 1:2 000 000. Marais Geographiser Verlag/ Falk Verlag, D-73751 Ostfildern. ISBN 3-8279-1864-2. (saksaksi)

    Aiheesta muualla
    Valko-Venäjän alueet
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.