Braxton Bragg

Hän oli syntynyt Warrentonissa, Pohjois-Carolinassa. Hän joutui lapsena usein pilkan kohteeksi äitinsä vankilatuomion takia. Hänen veljensä Thomas Bragg oli myös neuvonantaja-kenraalina etelävaltioiden armeijassa. Vuonna 1837 Bragg valmistui luokkansa viidentenä West Pointin sotilasakatemiasta ja sai 2. luutnantin komennuksen 3. USA:n tykistössä. Hän palveli Floridassa toisessa seminolesodassa intiaaneja vastaan ja osallistui Texasin miehittämiseen. Meksikon sodassa hän menestyi hyvin Buena Vistan ja Monterreyn taisteluissa ja sai kunnioitusta kenraali Zachary Taylorilta.

Vuonna 1857 Bragg erosi armeijasta työskennelläkseen sokerinviljelijänä Thibodaux'ssa, Louisianassa. Hän työskenteli myös osavaltion yleisten töiden komissiossa. Ennen sisällissotaa Bragg palveli Louisianan miliisissä, ja ylennettiin kenraalimajuriksi 20. helmikuuta 1861.

Bragg komensi miliisiväkeä New Orleansin ympäristössä 16. huhtikuuta saakka, kunnes siirtyi etelävaltioiden armeijaan prikaatinkenraaliksi 7. maaliskuuta. Hän komensi etelävaltioiden Floridan Pensacolassa olevia joukkoja ja ylennettiin kenraalimajuriksi 12. syyskuuta samana vuonna. Hän vei joukkonsa Alabamaan ja Mississippiin, missä sai huomautuksen joukkojensa kurittomuudesta. Hän otti osaa myös Shilohin taisteluun ja siellä Hornet´s Nestin valtaukseen. Huhtikuun kuudentena 1862 hänet ylennettiin kenraaliksi, kahdeksantena etelävaltioiden armeijassa. Kesäkuussa hän oli koko Tennesseen armeijan komentaja.

Elokuussa 1862 Bragg valtasi Kentuckyn toivoen saavansa sieltä kannattajia etelävaltioiden asialle. Hän ajoi pohjoisvaltioiden joukot Ohio-joen taakse ja otti 4000 vankia Munfordvillesta. Hän oli yhteistyössä kenraali Edmund Kirby Smithin kanssa, mutta veti kuitenkin joukkonsa Cumberland Gapista Knoxvilleen, koska pelkäsi armeijansa jäävän eristyksiin. Koko Kentuckyn kampanja päättyi strategiseen epäonnistumiseen, vaikka hän onnistui ajamaan unionin joukot pois Kentuckystä, ja näiltä meni vuosi aikaa vallata osavaltio takaisin.

Hän taisteli Stones Riverissä saman vuoden joulukuussa, ja jälleen hänen armeijansa oli saavuttamaisillaan voiton, mutta hän käski joukkojensa taas vetäytyä taistelukentältä Tullahomasta Tennesseestä, ja sai monet kannattajistaan kääntymään itseään vastaan. Jotkut hänen alaisistaan jättivät tahallaan noudattamatta hänen käskyjään ja joutuivat sotaoikeuteen, esimerkiksi kokematon kenraalimajuri John P. McCown tuomittiin sotaoikeudessa siitä, että oli Stones Riverissa kieltäytynyt hyökkäämästä, ja näin mahdollisesti maksanut etelävaltioille taistelun voiton. Leonidas Polk yritti myös saada kirjeitse presidentti Jefferson Davisia siirtämään Braggin muualle. Bragg joutui armeijoineen luopumaan Tullahomasta 1864, kun pohjoisvaltioiden kenraali George S. Rosecrans ajoi hänet Chattanoogaan ja Georgiaan Tullahoma-kampanjansa aikana.

Braggin joukot kärsivät välinpitämättömyydestä Braggin käskyille, kun Rosecrans aloitti Georgiassa taistelut Braggin joukkoja vastaan. Etelävaltiot sai kuitenkin suuren voiton Chickamaugan taistelussa, ja Rosecrans perääntyi Tennesseehen Chattanoogaan, jossa Bragg aloitti kaupungin piirityksen.

Bragg käytti tilaisuutta hyväkseen ja hankki siirrot pahimmille vihamiehilleen omassa armeijassaan, D. H. Hillille ja Leonidas Polkille. Monet kenraalit pitivät nyt salaisen tapaamisen, ja keräsivät vetoomuksen presidentille, jossa vaadittiin Braggin erottamista. Kenraali Simon B. Bucknerin on arveltu olleen tapaamisen takana ja hänen nimensä olikin ensimmäisenä listassa. James Longstreet ja Nathan Bedford Forrest vaativat myös Braggin erottamista, ja presidentti Jefferson Davis kävi itsekin paikan päällä tiedustelemassa, mutta Bragg pysyi johdossa aina Chattanoogan taistelun tuhoisaan loppuun saakka.

Kenraali Ulysses S. Grant murskasi Braggin piirityksen Lookout Mountainissa 24. marraskuuta 1864 ja etelän joukot onnistuivat hädin tuskin perääntymään Georgiaan. Taistelun jälkeen Davis hyväksyi Braggin eroanomuksen, korvasi hänet Joseph E. Johnstonilla ja Bragg siirrettiin presidentin sotilasneuvonantajaksi Richmondiin. Hän käytti organisatorisia kykyjään etelän huoltolinjojen vahvistamiseen ja korruption kitkemiseen ja muun muassa järjesteli Savannahin ja Charlestonin puolustusta. Fort Fisherin toisessa taistelussa hän onnistui vielä menettämään kaupungin pohjoisvaltioille, vaikka pakenikin itse varuskunnan rippeiden kanssa. Hän sai myös pienen voiton Kintonvillen taistelussa. Sodan lopussa hän oli armeijakunnan (joka todellisuudessa vastasi kooltaan divisioonaa) komentajana kenraali Johnstonin alaisena ja osallistui vielä Bentonvillen taisteluun.

Bragg pakeni sodan jälkeen ex-presidentti Davisin kanssa Georgian läpi ja työskenteli New Orleansissa vesilaitoksen ylitarkastajana. Hän työskenteli myös pääinsinöörinä Mobilen satamassa Alabamassa ja tarkastajana rautateillä Texasissa. Hän kuoli äkillisesti kadulle kävelyllä ystävänsä kanssa Galvestonissa Texasissa 1876.

• Cozzens, Peter, No Better Place to Die: The Battle of Stones River, University of Illinois Press, 1990, ISBN 0-252-01652-1.
• Eicher, John H., & Eicher, David J.: Civil War High Commands, Stanford University Press, 2001, ISBN 0-8047-3641-3.
• Foote, Shelby, The Civil War, A Narrative: Fort Sumter to Perryville, Random House, 1958, ISBN 0-394-49517-9.
• Hallock, Judith Lee, Braxton Bragg and Confederate Defeat, Volume 2, University of Alabama Press, 1991, ISBN 0-8173-0543-2.
• McPherson, James M., Battle Cry of Freedom: The Civil War Era (Oxford History of the United States), Oxford University Press, 1988, ISBN 0-19-503863-0.
• McWhiney, Grady, Braxton Bragg and Confederate Defeat, Volume 1—Field Command, Columbia University Press, 1969, ISBN 0-231-02881-4.
• Powell, Dave, "Battle of Chickamauga", Encyclopedia of the American Civil War: A Political, Social, and Military History, Heidler, David S., and Heidler, Jeanne T., eds., W. W. Norton & Company, 2000, ISBN 0-393-04758-X.
• Sword, Wiley, Shiloh: Bloody April, Morningside Books, 1974, ISBN 0-89029-770-3.
• Woodworth, Steven E., Jefferson Davis and His Generals: The Failure of Confederate Command in the West, University Press of Kansas, 1990, ISBN 0-7006-0461-8.
• Bragg, Texas, Handbook of Texas Online