Brasilianara

Brasilianara (Primolius maracana) on eteläamerikkalainen papukaija. Sen elinympäristö käsittää pääosan Brasiliaa, Paraguayn ja Koillis-Argentiinan. Lajin holotyypin kuvaili Louis Jean Pierre Vieillot Paraguaysta 1816.[2] Brasilianaralla ei ole alalajeja. Sen laskettiin aiemmin kuuluvan Ara-sukuun[3].

Täytetty brasilianara, jolla näkyvät siniset siivenkärjet sekä puna-sini-vihreä pyrstön yläpinta.
Brasilianaran selkäpuolen väritystä näyteyksilöllä.
Brasilianara
Uhanalaisuusluokitus

Silmälläpidettävä [1]

Silmälläpidettävä
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Papukaijalinnut Psittaciformes
Heimo: Papukaijat Psittacidae
Suku: Brasilianarat Primolius
Laji: maracana
Kaksiosainen nimi

Primolius maracana
(Vieillot), 1816
Katso myös

  Brasilianara Wikispeciesissä
  Brasilianara Commonsissa

Se on kooltaan ja muodoltaan samantyyppinen kuin muutkin Primolius-arat: suurimmaksi osaksi vihreä ja pituudeltaan nokasta pitkän pyrstön kärkeen noin 43 senttimetriä pitkä ja painoltaan noin 265 grammaa.[4] Väritykseltään vihreän ohella brasilianaralla on oranssinpunaisia merkintöjä otsalla ja alavatsassa. Siipisulkien yläpinnat ovat englanninkielisen nimen (blue-winged macaw) mukaan siniset. Päässä on myös sinertävää tai turkoosia väritystä. Pyrstön ja siipien sisäpinnat ovat likaisen kellertävän väriset. Pyrstön yläpinta on puna-sininen. Muiden arojen tapaan brasilianaran silmiä ympäröi paljas ihoalue, joka on brasilianaralla vaalean kellertävä. Nokka on kokonaan musta. Koivet ovat vaaleanpunaiset ja niissä on mustat kynnet. Nuorella linnulla on aikuisiin verrattuna tummemmat silmät, ja otsan punertava alue on pienempi/hailakampi.[5]

Lemmikkinä

Brasilianara ei ole kovin yleinen lemmikkinä verrattuna isompiin aroihin, mutta sitä tavataan myös Suomessa.

Hoidoltaan ja vaatimuksiltaan brasilianara muistuttaa muita lemmikkilintuja: hyvin voidakseen se tarvitsee muun muassa lajitoverin seuraa, paljon tilaa, lajityypillisen ruokavalion, runsaasti erilaisia virikkeitä, lintulähtöiset käsittely- ja koulutustavat sekä päivittäistä vapaanaoloa häkistä turvalliseksi tehdyssä sisätilassa.[6]

Brasilianara kuuluu CITES I/A-liitteeseen[7], jonka vuoksi kaikessa siihen liittyvässä kaupankäynnissä myös Suomen sisällä linnulle vaaditaan alkuperätodistus, pysyvä tunnistemerkintä (siru tai umpirengas) sekä Suomen ympäristökeskuksen myöntämä EU-lupanumero[8]. Ilman näitä myös lajin pesittäminen eli poikasten tuottaminen on kiellettyä.

Lähteet
  1. BirdLife International: Primolius maracana IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2013. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 22.4.2014. (englanniksi)
  2. IBC (englanniksi)
  3. BirdLife Suomi | Maailman lintulajien suomenkieliset nimet birdlife.fi. Viitattu 16.5.2022. (englanniksi)
  4. Blue-winged Macaw Parrot Encyclopedia. World Parrot Trust. Viitattu 15.4.2022.
  5. Joseph Michael Forshaw: Parrots of the world. Princeton, N.J.: Princeton University Press, 2010. 705945316. ISBN 978-1-4008-3620-8, 1-4008-3620-4, 1-282-69222-4, 978-1-282-69222-0. Teoksen verkkoversio (viitattu 16.5.2022).
  6. Papukaija lemmikiksi? Papukaija lemmikkinä. Arkistoitu 3.7.2022. Viitattu 16.5.2022.
  7. Checklist of CITES species checklist.cites.org. Viitattu 16.5.2022.
  8. Uhanalaisten lajien kansainvälinen ja EU:n sisäinen kauppa j www.ymparisto.fi. Viitattu 16.5.2022.
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.