Brasilian alkuperäiskansat

Brasilian alkuperäiskansat ovat ihmisryhmiä, joiden esi-isät asuivat nykyisen Brasilian alueella jo ennen eurooppalaisten tuloa.

Brasilian alkuperäiskansat
Väkiluku 817 000 (0,4 % Brasilian väestöstä[1])
Kielet alkuperäiskielet,
portugali
Uskonnot 61,1 % katolilaisia,
19,9 % protestantteja,
11 % uskonnottomia,
8 % muita uskontoja[2]
Sukulaiskansat muut Amerikkojen alkuperäiskansat,
mestitsit
Alkuperäiskansojen käyttöön varatut alueet. Vuonna 2008 vaaleanruskeat olivat käytössä ja tummanruskeat suunnitteilla.

Alkuperäiskansoihin kuuluvia etnisiä ryhmiä on yli 230, ja he puhuvat yli 150 kieltä. On arvioitu, että ennen europpalaisten tuloa eri kieliä oli yli tuhat. Vain 25 kielellä on yli viisituhatta puhujaa. Nämä ovat apurinã, ashaninka, baniwa, baré, chiquitano, guajajara, guarani, galibi do Oiapoque, ingarikó, kaxinawá, kubeo, kulina, kaingang, kayapó, makuxi, sateré-mawé, taurepang, tereno, ticuna, timbira, tukano, wapixana, xavante, yanomami ja ye'kuana.[3]

Vuoden 2010 väestönlaskennassa alkuperäiskansoihin kuului vajaat 900 000 ihmistä eli noin 0,47 prosenttia Brasilian väestöstä.[4]

Amazonin alueella elää enemmän eristyneitä kansoja kuin missään muualla. Brasilian intiaaniasioiden virasto FUNAI arvioi sellaisia ryhmiä olevan ainakin sata.[5] Useimmat eristyksissä elävät ihmisryhmät asuvat Brasilian länsirajalla. Brasilian politiikkana on 1980-luvulta alkaen ollut välttää kontaktia näiden ryhmien kanssa. Maahan on perustettu suojelualueita, jotta ryhmät säästyisivät hyväksikäytöltä ja tartuntataudeilta.[6]

1500-luvun portugalilaisten tutkijoiden oli vaikea käsittää Brasilian kansojen monimuotoisuutta. He yksinkertaistivat monimuotoisuutta ja jakoivat kansat kahteen ryhmään: rannikon tupi-kansoihin ja sisämaan tapuia-kansoihin. Tupi-kansat olivat usein sodassa keskenään, mutta niitä yhdisti samankaltainen kieli ja kulttuuri. Tapuia-kansoihin määriteltiin "kaikki jotka eivät ole tupeja". Tapuioiden kuvattiin elävän metsästäjä-keräilijöiden liikkuvaa elämää, kun tupit asuivat paikoillaan ja harjoittivat maanviljelystä.[7]

  • Terena-heimoon kuuluva tyttö.
    Terena-heimoon kuuluva tyttö.
  • Xingujen aluetta Brasiliassa.
    Xingujen aluetta Brasiliassa.
  • Hércules Florencen maalaus apiacá-kansasta, 1827.
    Hércules Florencen maalaus apiacá-kansasta, 1827.

Katso myös

Lähteet
  1. IBGE Educa, Portal do IBGE voltado para a educação (portugaliksi)
  2. Panorama da Religiosidade 2003. Centro de Politicas Sociais (portugaliksi)
  3. FAQ Povos Indigenas No Brasil. Instituto Socioambiental. Arkistoitu 19.7.2016. Viitattu 10.5.2016. (portugaliksi)
  4. Indigenous population in Brazil Povos Indigenas No Brasil. Instituto Socioambiental. Viitattu 10.5.2016. (englanniksi)
  5. The Uncontacted Indians of Brazil Survival International. Viitattu 10.5.2016. (englanniksi)
  6. Wallace, Scott: Some Isolated Tribes in the Amazon Are Initiating Contact National Geographic. 2015. Viitattu 10.5.2016. (englanniksi)
  7. Monteiro, John: ”Coastal Brazil in the Sixteenth Century”, The Cambridge History of the Native Peoples of the Americas, s. 975-985. The Cambridge University Press. Teoksen verkkoversio (viitattu 10.5.2016). (englanniksi) (Google Books)

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.