Brändö
Brändö on Suomen kunta, joka sijaitsee Ahvenanmaan maakunnassa. Brändön asukasluku on 451 (31. joulukuuta 2022)[2] ja pinta-ala 1 643,29 km², josta 108,18 km² maata, 0,26 km² sisävesiä ja 1 534,85 km² merta (1. tammikuuta 2022).[1] Brändön naapurikunnat ovat Kumlinge, Kustavi, Parainen ja Sottunga. Entisiä naapurikuntia ovat Paraisiin (aiemmin Länsi-Turunmaa) liitetyt Houtskari ja Iniö.
| Brändö | |
|---|---|
 |
 |
|
sijainti | |
| Sijainti | |
| Maakunta | Ahvenanmaan maakunta |
| Seutukunta | Ålands skärgård |
| Kuntanumero | 035 |
| Hallinnollinen keskus | Åva |
| Pinta-ala ilman merialueita |
108,44 km² 293:nneksi suurin 2022 |
| Kokonaispinta-ala |
1 643,29 km² 65:nneksi suurin 2022 [1] |
| – maa | 108,18 km² |
| – sisävesi | 0,26 km² |
| – meri | 1 534,85 km² |
| Väkiluku |
451 304:nneksi suurin 31.12.2022 [2] |
| – väestötiheys | 4,17 as./km² (31.12.2022) |
| Ikäjakauma | 2020 [3] |
| – 0–14-v. | 8,9 % |
| – 15–64-v. | 58,1 % |
| – yli 64-v. | 33,0 % |
| Äidinkieli | 2020 [4] |
| – suomenkielisiä | 18,9 % |
| – ruotsinkielisiä | 71,7 % |
| – muut | 9,4 % |
| Kunnallisvero |
17,75 % 304:nneksi suurin 2022 [5] |
| Kunnanjohtaja | Egil Mattsson |
| www.brando.ax | |
Kunta on yksikielisesti ruotsinkielinen, ja 71,7 prosenttia sen asukkaista on ruotsinkielisiä. Äidinkieleltään suomenkielisiä on 18,9 prosenttia.[4] Ennen itsehallintoaikaa (ennen vuotta 1922) eräillä Ahvenanmaan kunnilla oli suomenkielisiä nimimuotoja, jotka eivät ole jääneet käyttöön Maarianhaminaa lukuun ottamatta. Brändön suomenkielinen nimimuoto oli Präntiö.[6]
Brändön vaakunan on suunnitellut Matts Dreijer ja se on vahvistettu vuonna 1952.[7]
Maantiede
Brändön maa-ala muodostuu yksinomaan pienistä ja keskisuurista saarista, joita on kaikkiaan liki 1 200. Huomattavimpia niistä ovat pääsaaren lisäksi Jurmo, Åva, Fiskö, Långö, Lappo ja Torsholma. Kunnan alueella sijaitsevat Ahvenanmaan saariston pohjoisimmat saaret. Brändön itäpuolella on Kihdin ja länsipuolella Lappveden merenselkä. Kunnan eteläisimpien ja pohjoisimpien saarten välinen etäisyys on noin 60 kilometriä.[8]
Brändössä sijaitsee neljä pientä järveksi luokiteltua vakavettä, laajimmat niistä ovat Gloet ja Sjögloet.[9]
Kylät
Kunnassa on 10 kylää: Asterholma, Baggholma, Björnholma, Brändö, Fiskö, Jurmo, Korsö (aik. Koskenpää)[10], Lappo, Torsholma ja Åva.[11]
Historiaa
Yhtä hautaröykkiötä lukuun ottamatta Brändöstä ei ole tehty ainoatakaan muinaislöytöä, joten se on saanut kiinteän asutuksensa Ahvenanmaan kunnista todennäköisesti viimeisenä, keskiajan lopulla. Ilmeisesti Ahvenanmantereelta tulleet kalastajat ovat käyttäneet esihistoriallisena aikana Brändön saaria tukikohtinaan asettumatta pysyvästi alueelle. Vuoden 1537 maakirjan mukaan Brändössä oli 57 veroa maksanutta taloa, joten väkiluku lienee ollut 350:n tienoilla; tuolloin kaikki nykyiset kylät olivat jo asuttuja.[8] Brändö mainittiin Kumlingen kappeliseurakuntana 1540-luvulla ja se itsenäistyi vuonna 1866.[12]
Kunnan rikkonaisuuden vuoksi liikenneolot olivat pitkään hankalat, mutta viime vuosikymmeninä ne ovat parantuneet uusien teiden ja saaria yhdistävien siltojen ansiosta. Brändön asukkaiden asiointi suuntautuu Maarianhaminan ohella merkittävässä määrin myös Turkuun ja Uuteenkaupunkiin. Brändön halki on kulkenut Turun ja Tukholman välinen Suuri Postitie vuosina 1638–1910. Tie saapui Kumlingesta Lappveden selän yli Baggholmaan, josta se eteni pääsaaren poikki ja edelleen Kihdin selän yli Kustavin Vartsalaan.[8]
Väestö
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Vuoden 2017 taajamarajauksen mukaan Brändössä ei ole lainkaan taajamia. Vuoden 2017 lopussa Brändössä oli 452 asukasta, joista 443 asui haja-asutusalueilla ja 9:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa.[14]
Seurakunnat
Vuoden 2018 aluejaon mukaan Brändössä on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[15]
- Brändö-Kumlinge församling (ent. Ahvenanmaan pohjoinen saaristoseurakunta, ruots. Ålands norra skärgårdsförsamling)
Seurakunta toimii myös Kumlingen kunnan alueella.
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Brändön alueella toimii Turun ortodoksinen seurakunta.[16]
- Entiset seurakunnat
Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Brändön kunnan nykyisellä alueella.[15]
- Brändö församling (liitetty Ahvenanmaan pohjoiseen saaristoseurakuntaan 2006)
Liikenneyhteydet ja palvelut
Brändöhön pääsee Ålandstrafikenin lautalla Kustavista ja Kumlingesta. Kunnan sisäistä liikennettä hoidetaan lautoilla Åvasta Jurmoon ja Torsholmasta Lappoon ja Asterholmaan. Lappon kautta on lossiyhteys Kumlingeen kuuluvaan Björköhön. Turusta on säännöllinen linja-autoyhteys lautalla Kustavin ja Åvan kautta Torsholmaan.
Brändön peruskoulua (luokka-asteet 1–9) kävi lukuvuonna 2017–2018 32 oppilasta.[17]
Maarianhaminan uusi apteekki ylläpitää lääkekaappia Brändössä. Sieltä saa käsikauppalääkkeitä.[18]
Ruokakulttuuri
Brändön pitäjäruoaksi äänestettiin 1980-luvulla beså, Ahvenanmaan mustastaleivästä keitetty makea velli.[19]
Kuvia
Venevajoja, Torsholma
Venevaja, Torsholman itäsatama
Vanha rakennus, Åvan kylä
Lähteet
- Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
- Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain, 2022M01*-2022M12* 31.12.2022. Tilastokeskus. Viitattu 27.1.2023.
- Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
- Tunnuslukuja väestöstä alueittain, 1990–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
- Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2022 29.11.2021. Verohallinto. Viitattu 18.2.2022.
- Virtaranta, Pertti – Itkonen, Terho – Pulkkinen, Paavo (toim.): Verba docent: Juhlakirja Lauri Hakulisen 60-vuotispäiväksi 6.10.1959. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia, 263. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1959.
- Mitä-Missä-Milloin: Kansalaisen vuosikirja 1968, s. 135. Otava 1967, Helsinki.
- Tarmio, Hannu – Papunen, Pentti – Korpela, Kalevi (toim.): Suomenmaa 1: Maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, kuntaosio, s. 94–98. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1967.
- Brändö. Järviwiki. Viitattu 22.7.2021.
- Nähtävyydet - Korsö www.brando.ax. Brändö kommun (Brändön kunta). Viitattu 2.7.2022.
- Invånarantalet i byar och stadsdelar 1990–2012 (XLS) Ålands statistik- och utredningsbyrå (ÅSUB). Arkistoitu 6.7.2015. Viitattu 18.4.2013. (ruotsiksi)
- Otavan iso tietosanakirja, osa 1 (2. painos). Helsinki: Otava, 1962.
- Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 8.1.2018.
- Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 2.12.2018.
- Yhteystiedot Suomen evankelis-luterilainen kirkko. Viitattu 23.8.2018.
- https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/turun-ortodoksinen-seurakunta
- Välkommen till Brändö Grundskolas hemsida Brändö Grundskola. Viitattu 4.3.2018.
- Filialapotek och medicinskåp Nya Apoteket. Arkistoitu 5.3.2018. Viitattu 4.3.2018.
- Kolmonen, Jaakko 1988: Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 10. Helsinki: Patakolmonen Ky.
Aiheesta muualla
- Brändön kunnan suomenkieliset kotisivut.
- Brändön avainluvut. Tilastokeskus.
- Brändö hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)