Bortlen asteikko

Bortlen asteikko on mitta-asteikko, jonka avulla voidaan määrittää tähtitaivaan ja tähtien kirkkausaste tietyllä alueella. Asteikko määrittää tarkkailtavien kohteiden selkeyden sekä valosaasteesta koituvan häiriön. John Bortlen luoma järjestelmä julkaistiin vuoden 2001 Sky & Telescope -lehden numerossa. Asteikko ulottuu luokasta 1 (pimein mahdollinen taivas) luokkaan 9 (erittäin valosaastunut).[1]

Bortlen luokitukset eri valosaastetyypeille: [1][2]

Luokka	Nimi	Rajamagnitudi	Kuvaus
1	Erinomainen pimeän taivaan alue	7,6–8,0	Eläinratavalo on kirkas ja värillinen Gegenschein on näkyvissä Eläinratavyö näkyy horisontista horisonttiin Ilmahehku näkyy vaivatta Linnuradan keskuksen alueet langettavat maahan selvän varjon Monet messierin kohteet ja pallomaiset tähtijoukot ovat helposti havaittavissa paljain silmin M33 näkyy suoraan paljaalla silmällä Jupiter ja Venus vaikuttavat silmän pimeään sopeutumiseen Ympäristö lähes näkymättömissä Rajamagnitudi 12,5 tuuman peilikaukoputkella 17,5 (vaivalla)
2	Tyypillinen pimeän taivaan alue	7,1–7,5	Eläinratavalo on selvästi kellertävä ja langettaa maahan heikon varjon Ilmahehku on heikosti havaittavissa horisontin lähellä Pilvet näkyvät mustina siluetteina taivasta vasten Ympäristö edelleen vain siluetti taivasta vasten Linnunradan rakenteet ovat selvästi havaittavissa Monet messierin kohteet ja pallomaiset tähtijoukot ovat edelleen helposti havaittavissa paljain silmin M33 näkyy helposti paljain silmin Rajamagnitudi 12,5 tuuman peilikaukoputkella 16,5
3	Maaseutu	6,6–7,0	Eläinraratavalo on huomiota herättävä keväällä ja syksyllä, ja väri on yhä heikosti havaittavissa Hieman valosaastetta horisontissa Pilvet ovat valaistuja horisontissa, tummia päällä Lähiympäristö vaivoin nähtävissä Linnunradan rakenteet edelleen erotettavissa M15, M4, M5, ja M22 ovat nähtävissä paljain silmin M33 on helposti nähtävissä sivusilmällä Rajamagnitudi 12,5 tuuman peilikaukoputkella 16
4	Maaseudun ja esikaupungin vaihde	6,1–6,5	Eläinratavalo yhä näkyvissä, mutta ei ulotu yli puoliväliin zeniittiä kohti Valosaasteen kaaria näkyvissä useissa suunnissa Pilvet ovat valaistuja valonlähteiden suunnissa, tummia päällä Ympäristö selkeästi näkyvissä, myös kauempana Linnunrata edelleen selkeästi nähtävissä korkealla horisontista, mutta rakenteet puuttuvat M33 on vaivoin nähtävissä sivusilmällä, näkyvissä vain korkealla taivaalla Rajamagnitudi 12,5 tuuman peilikaukoputkella 15,5
5	Esikaupunki	5,6–6,0	Eläinratavalo vaivoin nähtävissä vain parhaina kevät- ja syysöinä Valosaastetta näkyvissä useimmissa, ellei kaikissa suunnissa Pilvet ovat selvästi taivasta kirkkaampia Linnunrata on heikko tai näkymätön horisontissa, ja epäselvä päällä. Rajamagnitudi 12,5 tuuman peilikaukoputkella 15
6	Kirkas esikaupunkitaivas	5,1-5,5	Eläinratavalo on näkymättömissä Valosaaste saa taivaan 35 astetta horisontista hohtamaan harmaanvalkoisena Pilvet missä tahansa taivaalla näkyvät melko kirkkaina Ympäristö selvästi nähtävissä Linnunrata näkyvissä vain zeniitissä M33 ei paljain silmin nähtävissä, M31 näkyy vaatimattomasti Rajamagnitudi 12,5 tuuman peilikaukoputkella 14,5
7	Esikaupungin ja kaupungin vaihde	4,6–5,0	Valosaaste saa koko taivaan hohtamaan vaalean harmaana Kirkkaita valonlähteitä on kaikissa suunnissa Pilvet ovat kirkkaasti valaistuja Linnunrata on näkymättömissä M31 ja M44 vaivoin nähtävissä, ilman yksityiskohtia Kirkkaat messierin kohteet ovat kaukoputkella katsottuna vain varjoja itsestään Rajamagnitudi 12,5 tuuman peilikaukoputkella 14
8	Kaupunki	4,1–4,5	Taivas on kirkkaan harmaa tai oranssi, ja sen valossa voi helposti lukea Tuttuja tähdistöjä muodostavat tähdet vaikeasti havaittavissa tai näkymättömissä M31 ja M44 voidaan havaita vaivoin sivusilmällä parhaina öinä Kaukoputkellakin vain kirkkaimmat messierin kohteet tunnistettavissa Rajamagnitudi 12,5 tuuman peilikaukoputkella 13
9	Kantakaupunki	4,0	Taivas on kirkkaasti valaistu Monet tähdistöjä muodostavat tähdet ovat heikosti nähtävissä, ja himmeät tähdistöt ovat näkymättömissä Seulasia lukuun ottamatta messierin kohteita ei paljain silmin havaittavissa Ainoat havaittavat kohteet ovat Kuu, planeetat, ja muutamat kirkkaimmat tähdet

Katso myös

Lähteet

The Bortle Dark-Sky Scale skyandtelescope.com. Viitattu 23.9.2010. (englanniksi)
John Bortle's Dark Sky Scale frostydrew.org. Viitattu 24.9.2011. (englanniksi)

This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.

[skyandtelescope-1] The Bortle Dark-Sky Scale skyandtelescope.com. Viitattu 23.9.2010. (englanniksi)

[2] John Bortle's Dark Sky Scale frostydrew.org. Viitattu 24.9.2011. (englanniksi)