Borgholmin kunta
Borgholmin kunta (ruots. Borgholms kommun) on Kalmarin läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Öölantiin. Kunnan keskustaajama on Borgholm.[3]
| Borgholmin kunta | |
|---|---|
 vaakuna |
|
 |
|
| Valtio |
 Ruotsi |
| Lääni | Kalmarin lääni |
| Maakunta | Öölanti |
| Keskustaajama | Borgholm |
| Kuntakoodi | 0885 |
| Pinta-ala ([1]) | |
| – Maa | 677,84 km² |
| Väkiluku (31.12.2020) ([2]) | 10 836 |
| – Väestötiheys | 16 as./km² |
Kunnan maapinta-ala on 677,84 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 10 836 henkeä (31.12.2020).[2] Vuonna 2007 kunnassa oli 211,00 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 31,0 prosenttia kunnan maapinta-alasta.
Borgholmin kunta käsittää pohjoisen osan Öölannin saaresta. Eteläosa saaresta kuuluu Mörbylångan kuntaan. Borgholmin kunnassa sijaitsee Sollidenin linna, joka on Ruotsin kuningasperheen kesänviettopaikka.
Kuntajaon kehitys
Vuoden 1952 kuntauudistuksessa Pohjois-Öölannin 15 maalaiskuntaa ryhmiteltiin kolmeksi "suurkunnaksi":
- Gärdslösa (Gärdslösa, Högsrum, Långlöt, Runsten ja Räpplinge)
- Köpingsvik (Alböke, Bredsätra, Egby, Föra, Köping ja Löt)
- Ölands-Åkerbo (Böda, Högby, Källa ja Persnäs)
Borgholmin kaupunkiin tämä uudistus ei vaikuttanut. Ennen 1970-luvun alun kuntauudistusta Öölanti päätettiin jakaa kahteen kuntaan: pohjoiseen ja eteläiseen, jolla kummallakin olisi oma keskustaajamansa. Vuonna 1969 Gärdslösa ja Köpingsvik liitettiin Borgholmin kaupunkiin. Vuonna 1971 kaupunki muutettiin Borgholmin kunnaksi, mutta kuntaliitoksia ei tuona vuonna tehty. Vuonna 1974 Borgholmin kunta sai nykyiset rajansa, kun Ölands-Åkerbon kunta liitettiin siihen.
Mörbylångan ja Borgholmin kuntien yhdistämisestä koko Öölannin saarimaakunnan kattavaksi Öölannin kunnaksi on käyty keskusteluja. Asiasta järjestettiin paikallinen kansanäänestys vuonna 2009. Koko Öölannissa 56 % vastusti ja 41 % kannatti kuntien yhdistymistä. Borgholmin kunnassa hankkeen kannattajat voittivat.
Väestönkehitys
Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.
| Tausta | Tarkempi jaottelu | Henkilöä (31.12.2015)[6] |
% |
|---|---|---|---|
| Ulkomaalaistaustaiset | Ulkomailla syntyneet | 926 | 8,7 |
| Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla | 130 | 1,2 | |
| Ruotsalaistaustaiset | Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla | 518 | 4,8 |
| Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa | 9 107 | 85,3 |
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 77 Suomessa syntynyttä,[7] mikä vastasi 0,7 prosenttia kunnan väestöstä.
Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 2,6 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 50 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 0,4 prosenttia kunnan väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 165 195 kruunua.[9] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 180 000 kruunua.[10]
Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[11]
- 0–17-vuotiaat: 15,9 %
- 18–64-vuotiaat: 54,0 %
- 65 vuotta täyttäneet: 30,1 %
Elinkeinot
Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[12][13] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.
| Elinkeino | |||
|---|---|---|---|
| Työpaikat (%) |
Työlliset (%) | ||
| alkutuotanto | 12,3 | 10,7 | |
| jalostus | 16,1 | 17,1 | |
| palvelut | 68,6 | 69,4 | |
| tuntematon | 3,0 | 2,8 | |
| Työpaikkoja ja työllisiä | 4 244 | 4 753 | |
| työpaikkaomavaraisuus | 89,3 | ||
Taajamat
Kunnassa on 5 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 44,2 prosenttia.[14] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 5 953 asukasta.[14] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[15]
| # | Taajama | Väkiluku (31.12.2010) |
|---|---|---|
| 1 | Borgholm | 3 071 |
| 2 | Köpingsvik | 599 |
| 3 | Löttorp | 438 |
| 4 | Rälla | 407 |
| 5 | Björkviken | 208 |
Kunnan keskustaajama on lihavoitu.
Entiset taajamat
Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[16]
- Byxelkrok
- Böda
- Runsten
Pientaajamat
Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[17]
- Bredsättra
- Byxelkrok
- Böda
- Furuhäll + Blårör + Solbergamarken
- Gärdslösa
- Lindby
- Långlöt
- Mellböda och del av Böda
- Runsten och Bjärby
- Rälla tall
- Räpplinge
- Sandby
- Sandvik
- Spjutterum
- Stora Rör*
- Störlinge
- Sättra
- Södvik
- Sörby
- Åkerby + Lopperstad
Asteriski (*) tarkoittaa, että pientaajama kuuluu osittain toiseenkin kuntaan. Stora Rör kuuluu osin myös Mörbylångan kuntaan.[18]
Entiset pientaajamat
Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[19]
- Binnerbäck
- Egby
- Löt
- Tjusby
- Vedborm
Kunnanvaltuusto
Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, maakäräjäkuntien valtuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Borgholmin kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.
| Puolue | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1973 | 1976 | 1979 | 1982 | 1985 | 1988 | 1991 | 1994 | 1998 | 2002 | 2006 | 2010 | 2014 | 2018 | 2022 | ||
| Maltillinen kokoomus | 8 | 8 | 8 | 10 | 7 | 8 | 11 | 9 | 9 | 8 | 9 | 9 | 6 | 6 | {{{m2022}}} | |
| Keskustapuolue | 23 | 20 | 19 | 16 | 18 | 17 | 14 | 13 | 12 | 15 | 18 | 11 | 7 | 5 | {{{c2022}}} | |
| Liberaalit | 2 | 3 | 3 | 2 | 4 | 3 | 2 | 2 | 2 | 2 | 1 | 1 | 0 | 0 | {{{fp2022}}} | |
| Kristillisdemokraatit | 2 | 2 | 2 | 3 | 2 | 2 | 3 | 2 | 6 | 6 | 3 | 2 | 1 | 1 | {{{kd2022}}} | |
| Ympäristöpuolue vihreät | 0 | 0 | 0 | 1 | 3 | 3 | 2 | 2 | 2 | 2 | 2 | 2 | 1 | 0 | {{{mp2022}}} | |
| Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue | 12 | 12 | 11 | 12 | 11 | 13 | 12 | 16 | 12 | 12 | 11 | 11 | 11 | 12 | {{{s2022}}} | |
| Vasemmistopuolue | 2 | 3 | 2 | 1 | 2 | 1 | 1 | 1 | 3 | 2 | 2 | 1 | 1 | 1 | {{{v2022}}} | |
| Ruotsidemokraatit | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 1 | 1 | 2 | 4 | {{{sd2022}}} | |
| Muut | 0 | 1 | 4 | 4 | 2 | 2 | 4 | 4 | 3 | 2 | 2 | 3 | 6 | 6 | {{{övr2022}}} | |
| Yhteensä[21] | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | 41 | 35 | 35 | Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”{”. | |
Piirit
Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:
- Alböken piiri
- Borgholmin piiri
- Bredsättran piiri
- Bödan piiri
- Egbyn piiri
- Föran piiri
- Gärdslösan piiri
- Högbyn piiri (Öölanti)
- Högsrumin piiri
- Källan piiri
- Köpingin piiri (Öölanti)
- Långlötin piiri
- Lötin piiri (Öölanti)
- Persnäsin piiri
- Runstenin piiri
- Räpplingen piiri
Seurakunnat
Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[22]
- Borgholm
- Föra-Alböke-Löt
- Köpingsvik
- Räpplinge-Högsrum
- Gärdslösa, Långlöt och Runsten
- Nordöland
Historialliset seurakunnat
Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[23] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.
- Alböke
- Borgholm (Borg)
- Bredsätra
- Böda
- Egby
- Föra
- Gärdslösa
- Högby
- Högsrum
- Källa
- Köping
- Långlöt
- Löt
- Persnäs
- Runsten
- Räpplinge
Kirkot
Alböken kirkko
Borgholmin kirkko
Bredsättran kirkko
Bödan kirkko
Egbyn kirkko
Föran kirkko
Gärdslösan kirkko
Högbyn kirkko
Högsrumin kirkko
Källan vanhan kirkko
Källan uusi kirkko
Köpingin kirkko
Långlötin kirkko
Lötin kirkko
Persnäsin kirkko
Runstenin kirkko
Räpplingen kirkko
Sankt Elavin kappeli
Sankt Olofin kappeli
Lähteet
- Kommunarealer den 1 januari 2016 (km²) (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
- Folkmängden efter region, civilstånd, ålder och kön. År 1968 - 2020 (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 27.11.2021. (ruotsiksi)
- Borgholm Nationalencyklopedin. NE Nationalencyklopedin AB. Arkistoitu 17.8.2016. Viitattu 4.7.2016.
- Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- Antal personer med utländsk eller svensk bakgrund (fin indelning) efter region, ålder i tioårsklasser och kön. År 2002 - 2015 Statistiska centralbyrån. Viitattu 18.6.2016. (ruotsiksi)
- Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
- Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
- Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
- Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
- Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
- Befolkning i tätorter 1960-2010 (XLS) 29.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.10.2012. (ruotsiksi)
- Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
- Småorter 2010 (PDF) MI38 Småorter och tätorter. 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
- Landareal per småort (orter med 50-199 invånare), folkmängd och invånare per kvadratkilometer. Vart femte år 1995-2010 Statistiska centralbyrån. Viitattu 9.11.2012. (ruotsiksi)
- Kommunfullmäktigval - erhållna mandat efter region och parti. Valår 1973 - 2018 Statistiska centralbyrån. Viitattu 27.11.2021. (ruotsiksi)
- Valtuustopaikkojen kokonaismäärä saatu laskemalla yhteen puolueiden saamien valtuustopaikkojen määrät.
- Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
- Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)
