Borduna

Borduna (lat. bordunus, engl. drone, burden, ransk. bourdon, saks. Bordun) on musiikissa käytetty termi samalla korkeudella jatkuvalle äänelle, joka säestää musiikkiteoksen muita ääniä.[1]

Kappaleen "Yankee Doodle" melodia ilman bordunaa ja bordunan kanssa.

Kirkkolaulussa voidaan puhua bordunaäänestä. Joissain soittimissa on bordunakieliä (esimerkiksi sitar ja kampiliira) ja säkkipillissä on bordunapillejä.[2][3] Myös urkupiste on eräänlainen borduna, mutta urkupisteestä puhutaan silloin, kun tietty ääni (yleensä basso) pysyy samalla sävelellä pitemmän aikaa, mutta yleensä ei koko kappaleen ajan.[4] Yleensä, kun musiikissa käytetään bordunaa, se soi jatkuvasti ja on siten soittimen äänimaailman tai musiikkityylin erottamaton osa.

Lähteet

Kotiranta, Pirkko: Borduna on pohjaääni Helsingin Sanomat. 22.4.2006. Viitattu 16.7.2020.
Asikainen, Terho: ”2.2 Hardangerviulun syntyhistoria”, Viulusävellyksiä hardangerviulun virityksille, s. 7–8. Opinnäytetyö. Joensuu: Karelia ammattikorkeakoulu, 2015. Teoksen verkkoversio (viitattu 16.7.2020).
Kurkela, Vesa: Harmonia ja sointuajattelu länsimaisessa musiikissa (s. 2–3) Sibelius-Akatemia. Arkistoitu 30.8.2015. Viitattu 16.7.2020. (englanniksi)
Hallikainen, Anna: Musiikin ja tekstin yhteyksistä Jean Sibeliuksen yksinlauluissa : Hjärtats morgon, drömmen ja våren flyktar hastigt, s. 10. Tutkielma. Sibelius-Akatemia, 2005. Teoksen verkkoversio (viitattu 16.7.2020). (Arkistoitu – Internet Archive)

Aiheesta muualla

Riutta, Tarmo: Musiikin evoluution innovaatiot Turun seudun musiikkiopisto. 2.5.2018. Arkistoitu 16.7.2020. Viitattu 16.7.2020.

This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.

[HS.Borduna.pohjaääni-1] Kotiranta, Pirkko: Borduna on pohjaääni Helsingin Sanomat. 22.4.2006. Viitattu 16.7.2020.

[Karelia.Hardangerviulu-2] Asikainen, Terho: ”2.2 Hardangerviulun syntyhistoria”, Viulusävellyksiä hardangerviulun virityksille, s. 7–8. Opinnäytetyö. Joensuu: Karelia ammattikorkeakoulu, 2015. Teoksen verkkoversio (viitattu 16.7.2020).

[Kurkela.2-3-3] Kurkela, Vesa: Harmonia ja sointuajattelu länsimaisessa musiikissa (s. 2–3) Sibelius-Akatemia. Arkistoitu 30.8.2015. Viitattu 16.7.2020. (englanniksi)

[Hallikainen.Tutkielma-4] Hallikainen, Anna: Musiikin ja tekstin yhteyksistä Jean Sibeliuksen yksinlauluissa : Hjärtats morgon, drömmen ja våren flyktar hastigt, s. 10. Tutkielma. Sibelius-Akatemia, 2005. Teoksen verkkoversio (viitattu 16.7.2020). (Arkistoitu – Internet Archive)