Borås

Borås on Ruotsin entinen kaupunki ja nykyinen Boråsin kunnan keskustaajama. Borås sijaitsee Länsi-Ruotsissa Länsi-Götanmaan läänissä ja Länsi-Götanmaan maakunnassa. Boråsin taajamassa on 66 273 asukasta, joten se on kooltaan läänin toiseksi suurin taajama Göteborgin jälkeen.[1] Ennen vuoden 1998 lääniuudistusta alue kuului Älvsborgin lääniin, ja Borås oli kyseisen läänin suurin paikkakunta.

Borås

Boråsin keskustaa pohjoisesta.

Borås

Koordinaatit: 57°43′N, 12°56′E
Valtio Ruotsi
Lääni Länsi-Götanmaan lääni
Maakunta Länsi-Götanmaa
Kunta Boråsin kunta
Pinta-ala
 – Maa 31,40 km²
Väkiluku 66 273
 – Väestötiheys 2 110,6 as./km²
Tilastotiedot koskevat taajamaa ja niiden lähteenä on Statistiska centralbyrån (SCB). Väkiluku ja maapinta-ala ovat ajankohdan 31.12.2010 mukaiset.[1]


















Historiaa

Borås sai kaupunkioikeudet 1621 Kustaa II Aadolfilta ja siitä tuli pian sen jälkeen kukoistava tekstiiliteollisuuden keskittymä. Borås on koko Ruotsin merkittävin tekstiilikaupunki. Ensimmäinen tekstiilitehdas aloitti vuonna 1834, mistä uusien tehtaiden rakentaminen alkoi. Muutama vuosi myöhemmin (1837) tehtaita oli jo 148. Kaikki tehtaat sijaitsivat Viskan-joen varrella, josta tehtaat saivat sähköä. Rautateiden rakentamisen ansiosta tekstiilituotteita voitiin kuljettaa paremmin ympäri maata. Vuonna 1944 työskenteli 12 000 ihmistä 243 tehtaassa tekstiili- ja vaateteollisuuden parissa.

Vuonna 1940 Boråsista tuli Mikkelin kummikaupunki.

Nykyisyys

Boråsin tekstiiliteollisuus on siirtänyt tuotantonsa suurimmaksi osaksi ulkomaille. Kaupungin suurimpia työnantajia ovat nykyään Ericssonin tehdas, useat postimyyntiyritykset (mm. Ellos, Haléns, Hobbex, H&M, NetonNet) sekä Ruotsin teknillinen tutkimus- ja tarkastuslaitos (Sveriges Provnings- och Forskningsinstitut). Kaupungin korkeakouluja ovat Boråsin korkeakoulu, joka tarjoaa mm. tekstiili- sekä kirjasto- ja informaatioalan opetusta, sekä Boråsin ammattikorkeakoulu.

Nähtävyyksiä ja tapahtumia

Joka vuosi Borås juhlii syntymäpäiviään 29. kesäkuuta, jolloin kaikille asukkaille ja vieraille tarjotaan täytekakkua keskustorilla. Kunnassa on myös eläintarha ja kylpylä.

Urheilu

Boråsilainen jalkapalloseura IF Elfsborg pelaa Ruotsin pääsarjassa Allsvenskanissa. Elfsborgin kotikenttänä toimii vuonna 2005 valmistunut Borås Arena.

Media

Sanomalehti Borås Tidning ilmestyy joka päivä.

Väestönkehitys
Boråsin taajaman väestönkehitys 1960–2010
Vuosi Asukkaita
1960
  
 64 334
1965
  
 69 913
1970
  
 73 344
1975
  
 67 537
1980
  
 63 271
1990
  
 59 709
1995
  
 60 790
2000
  
 61 935
2005
  
 63 441
2010
  
 66 273
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).[2] Borås kasvoi yhteen Brämhultin kanssa vuonna 1965, Lundaskogin ja Rydan kanssa 1970 sekä Ekåsin kanssa 1975.[2]

Kaupunginosat

Keskikaupunki

  • City
  • Lugnet
  • Norrmalm
  • Bergdalen
  • Salängen
  • Villastaden
  • Östermalm

Länsiosat

  • Norrby
  • Parkstaden
  • Byttorp
  • Tullen
  • Hestra
  • Ekås
  • Ramnaslätt
  • Viared
  • Lundaskog

Lounaisosat

  • Göta
  • Regementet
  • Druvefors
  • Kristineberg
  • Dammsvedjan
  • Hedvigsborg

Pohjoisosat

  • Alideberg
  • Almenäs
  • Knalleland
  • Lundby
  • Ryda
  • Sjöbo
  • Skogsryd
  • Tosseryd

Kaakkoisosat

  • Trandared
  • Hulta
  • Bergsäter
  • Brotorp

Koillisosat

  • Hässleholmen
  • Boda
  • Svensgärde
  • Sörmarken
  • Kyllared
  • Brämhult
  • Hyberg

Kirkollisesti kaupunkitaajaman alue kuuluu kolmeen seurakuntaan, jotka ovat Borås Caroli, Borås Gustav Adolf ja Brämhult.

Hässleholmenin ja Hultan lähiöt ovat Ruotsin keskusrikospoliisin lokakuussa 2014 julkaistun raportin mukaan alueita, jotka paikalliset rikolliset ovat ottaneet hallintaansa. Paikallisia asukkaita ei saada uhkausten vuoksi mukaan oikeuslaitoksen toimintaan eikä poliisi voi toimia hyökkäysten vuoksi.[3]

Kuvia kaupungista
  • Boråsin kaupunginpuisto.
  • Boråsin vesitorni.
  • Kaarlenkirkko (ruots. Caroli kyrka).
  • Kustaa Aadolfin kirkko (ruots. Gustav Adolfs kyrka).
  • Vanha värjäämörakennus vuodelta 1914.

Ystävyyskaupungit

Lähteet

Viitteet
  1. Tätorter 2010, korrigerad version 2012-11-14 (PDF) MI38 Småorter och tätorter. 14.11.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  2. Befolkning i tätorter 1960-2010 (XLS) 29.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.12.2012. (ruotsiksi)
  3. En nationell översikt av kriminella nätverk med stor påverkan i lokalsamhället, Rikskriminalpolisen, Underrättelsesektionen, Oktober 2014

    Aiheesta muualla
    Länsi-Götanmaan läänin kuntien keskustaajamat
    Alingsås • Bengtsfors • Bollebygd • Borås • Ed (Dals-Edin kunta) • Falköping • Färgelanda • Grästorp • Gullspång • Göteborg • Götene • Henån (Orustin kunta) • Herrljunga • Hjo • Karlsborg • Kinna (Markin kunta) • Kungshamn (Sotenäsin kunta) • Kungälv • Lerum • Lidköping • Lilla Edet • Lysekil • Mariestad • Mellerud • Munkedal • Mölndal • Mölnlycke (Härrydan kunta) • Nossebro (Essungan kunta) • Nödinge-Nol (Alen kunta) • Partille • Skara • Skärhamn (Tjörnin kunta) • Skövde • Stenungsund • Strömstad • Svenljunga • Tanumshede (Tanumin kunta) • Tibro • Tidaholm • Tranemo • Trollhättan • Töreboda • Uddevalla • Ulricehamn • Vara • Vårgårda • Vänersborg • Åmål • Öckerö
    Katso myös: Luettelo Ruotsin taajamista • Luettelo Ruotsin kunnista
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.