Baoanit

Baoanit (myös bonanit) ovat Kiinassa asuva etelämongolilaista baoanin kieltä puhuva kansa. Vuonna 1990 heitä laskettiin olevan 11 700 henkeä.[1]

Baoanit
Merkittävät asuinalueet
 Kiina11 700 (v. 1990)
Gansu
Qinghai
Kielet baoan
Uskonnot sunnalaisuus, šiialaisuus, buddhalaisuus

Baoanit asuvat Gansun ja Qinghain maakunnissa. Heidän esi-isiään ovat Mongolivaltakunnan rajoille sotapalvelusta varten 1200–1300-luvuilla siirretyt mongolit.[2] Pääelinkeinoja ovat maanviljely ja karjanhoito. Kulttuuriin ovat vaikuttaneet tiibetiläiset ja hui-kiinalaiset. Uskonnoltaan baoanit ovat Gansussa muslimeja ja Qinghaissa lamalaisia buddhalaisia.[3]

Historia

Baoanien alkuperästä tiedetään vain vähän[4][5]. Heidän suullisen perinteensä mukaan he polveutuvat Tšingis-kaanin armeijan sotilaista. Mongolien Yuan-dynastian hajotessa suuri osa mongolisotilaista ja virkamiehistä palasi Mongoliaan pienemmän osan jäädessä aloilleen, näiden joukossa baoanit.[4] Nimitys baoanit tulee Qinghain Tongrenissa sijainneesta Ming-dynastian aikaisesta Baoanin linnoituksesta, jonka lähistöllä he alun perin asuivat[5]. Oma etninen identiteetti heille syntyi tulevina vuosisatoina heidän sekoittuessaan tiibetiläisten, han- ja hui-kiinalaisten ja tuiden kanssa. Kiinalaiset etnologit pitävät heitä huiden sukulaiskansana.[4] Osa taas pitää heitä yksinkertaisesti islamin uskoon kääntyneinä tuina. Suufilaisen Ma Laichin tiedetään käännyttäneen ainakin paikallisia tiibetiläisiä islamiin 1700-luvun alkupuolella.[5]

Vuonna 1862 buddhalaiset tiibetiläiset ja tut hyökkäsivät baoaneja vastaan Rong-Lon luostarin yllyttäminä vaatien näitä kääntymään buddhalaisuuteen. Hyökkäyksistä selvinneet baoanit muuttivat ensin salaarien asuttamaan Xunhuaan ja ottivat sitten osaa hui-kapinaan vuonna 1862. Kapinan epäonnistuttua he muuttivat edelleen Jishishaniin Gansun alueen puolelle. Baoaneista tuli yksi Kiinan virallisista vähemmistöistä vuonna 1952. Erottelu muihin ryhmiin tehtiin pitkälti uskonnon perusteella. Suuri valtaosa rekisteröityneistä baoaneista asui Jishishanissa, kun taas Tongrenissa heitä oli vuonna 1982 vain 170. Tongrenissa on kuitenkin 2 000–3 000 baoanin kielen puhujaa, mutta koska he ovat buddhalaisia, heidät lasketaan tuiksi. Jishishanista tuli vuonna 1981 dongxiangien, salaarien ja baoanien autonominen kunta. Se on yksi Kiinan köyhimmistä kunnista.[5]

Kulttuuri

Gansun baoanit ovat sunnalaisia ja šiialaisia muslimeja.[4] Suuri osa heistä kuuluu jompaankumpaan kahdesta suuresta suufilaisesta menhuanista, jotka ovat Yatou ja Gaozhaojia. Yatoulla on noin 5 000 seuraajaa ja Gaozhaojialla 3 000.[5] Qinghain puolella baoanit ovat buddhalaisia. Baoanit ovat pääasiassa maanviljelijöitä ja he kasvattavat vehnää ja ruista. Paikallisesti he ovat tunnettuja myös käsitöinä tekemistään puukoista.[4]

Lähteet
  1. Chinese ethnic minorities c-c-c.org. Viitattu 13.8.2009. (englanniksi)
  2. Jazyki Rossijskoi Federatsii i sosednih gosudarstv. Tom 2, s. 291. Moskva: Nauka, 2001. ISBN 5-02-011268-2.
  3. Narody mira: istoriko-etnografitšeski spravotšnik, s. 88. Moskva: Sovetskaja entsiklopedija, 1988.
  4. James S. Olson: An ethnohistorical dictionary of China, s. 30–32. Greenwood Press, 1998. ISBN 0–313–28853–4. (englanniksi)
  5. Christopher P. Atwood: Encyclopedia of Mongolia and the Mongol Empire, s. 33–34. Facts On File, 2004. ISBN 0-8160-4671-9. (englanniksi)

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.