Bolama

Bolama on kaupunki, osa-alue ja Bolaman alueen hallinnollinen keskus Guinea-Bissaussa. Se sijaitsee Bolaman saarella 33 kilometriä Bissausta linnunteitse kaakkoon. Kaupungissa on 4 819 ja osa-alueella 10 206 asukasta (vuonna 2009, väestönlaskenta)[1]. Osa-alueen pinta-ala on 450,8 neliökilometriä[2].

Bolama
Hallintorakennuksen rauniot Bolamassa.
Hallintorakennuksen rauniot Bolamassa.
Bolaman osa-alueet.
Bolaman osa-alueet.

Bolama

Koordinaatit: 11°34′38″N, 15°28′32″W

Valtio Guinea-Bissau
Alue Bolaman alue
Hallinto
  Asutustyyppi kaupunki
  Hallinnon tyyppi osa-alue
Väkiluku (2009) 4 819 (kaupunki)
10 206 (osa-alue)











Saaren kanta-asukkaita olivat biafadat ja bissagot, mutta välillä se oli pitkään autiona. Portugalilaiset, hollantilaiset, ranskalaiset ja englantilaiset kiistelivät alueen kauppapaikkojen hallinnasta, ja vuonna 1753 Bissaun sotilaskomentaja julisti Bolaman Portugalin hallitsemaksi. Saari jäi kuitenkin asumattomaksi, ja vuonna 1792 sinne asettui joukko englantilaisia uudisasukkaita. Trooppiset sairaudet ja bissagojen hyökkäykset saivat heidät hylkäämään paikan jo seuraavana vuonna.[3]

Portugali ja Englanti kiistelivät alueesta vuoteen 1870 saakka, jolloin se julistettiin Yhdysvaltojen välityksellä Portugalin omaisuudeksi. Portugalin Guineaa perustettaessa vuonna 1879 Bolamasta tuli siirtomaan pääkaupunki. Bolaman kulta-aikaa olivat 1800-luvun kaksi viimeistä vuosikymmentä, jolloin se oli tärkeä maapähkinöiden, kumin, vahan, vuotien ja norsunluun kaupan keskus. Bolamaan pystytettiin komeita julkisia rakennuksia ja asuintaloja, ja vuonna 1913 se sai kaupungin statuksen.[3]

Kaupunki alkoi taantua jo 1900-luvun alussa, jolloin alueen väestöryhmien sodat lopettivat kaupankäynnin. Portugalilaisten aloitettua mannermaan valloituksen vuonna 1915 Bissausta tuli alueen tärkein satama ja kauppapaikka, ja vuonna 1941 siitä tehtiin myös siirtomaan pääkaupunki. Bolamaan 1970-luvulla perustettu hedelmien jalostuslaitos suljettiin seuraavan vuosikymmenen puolivälissä.[3]

Nykyään Bolama on raunioituva siirtomaa-arkkitehtuurin museo. Sen rakennuskannan suojelu on osoittautunut mahdottomaksi, eivät yritykset Unescon maailmanperintökohteen aseman saamiseksi ole johtaneet tulokseen. Kaupungin väkiluku pienenee ja nuoriso muuttaa Bissauhun parempien koulutus- ja työmahdollisuuksien takia.[3]

Lähteet

  1. População por região, sector e localidades por sexo censo 2009 stat-guinebissau.com. Arkistoitu 31.3.2020. Viitattu 10.5.2017.
  2. Guiné-Bissau em numeros 2015 stat-guinebissau.com. Arkistoitu 22.6.2017. Viitattu 19.5.2017.
  3. Mendy, Peter Karibe & Lobban, Richard A. Jr.: Historical Dictionary of the Republic of Guinea-Bissau: Fourth Edition, s. 56–58. Landam, Toronto, Plymouth: The Scarecrow Press, 2013. ISBN 978-0-8108-5310-2.

    Aiheesta muualla

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.